Maanviljelijä ja karjankasvattaja Jarkko Kääriälä haki vielä maanantaina täydennystä siemenvarastoonsa Alavieskan keskustasta. Kauran- ja ohransiemenet odottivat aurinkoisessa mutta koleassa kevätpäivässä pääsyä kasvamaan viljaksi. Kääriälä aikoo malttaa vielä hetken, ennen kuin kevättyöt kunnolla alkavat.
"Meidän kylällä en ole vielä kuullut, että kukaan olisi kylvänyt, mutta Vihannissa on kuulemma vehnää jo kylvetty. Meidän tilalla kyntöhommat alkavat tällä tai viimeistään ensi viikolla", Ylikäännän kylällä Alavieskassa tilaansa pitävä Kääriälä arvelee.
Isäntien suurin toive lepää sateissa. Maassa on vielä routaa, jonka olisi terveellistä sulaa, ennen kuin siemenet kylvetään maahan.
"Kauraa voi kylvää, vaikka routaa olisikin, mutta ohra on laitettava lämpimään maahan", Kääriälä sanoo.
Maanviljelijä elää luonnon ehdoilla. Jos takatalvi yllättää, pitää vain odottaa parempia aikoja. "Silloin pitää istua kiikussa ja vartoa kesän tuloa", Kääriälä hymyilee.
Viljelijä seuraa luonnon merkkejä. Vanhan kansan uskomuksista on apua, ja perinteet kulkevat vuodesta toiseen eteenpäin.
"Perinteisesti on kylvetty kahta puolta Erkkiä (18. toukokuuta). Ensin kaura, sitten ohra. Olisi hyvä päästä kylvämään ajoissa, jotta pitempikestoiset lajikkeet ehtisivät ajoissa valmistua sadoksi. Kun koivu alkaa vihottamaan, on ohran kylvön aika. Jotkut sanovat, että kun katsoo läheiselle suolle metsänreunaan ja vesakko vihertää, on luonnossa kasvu alkanut, jolloin kylvöt voi suorittaa", Kääriälä kertoo.
Puhdasta ruokaa
Kevättyöt alkavat lannanlevityksellä. Jos on kyntämistä, kynnetään. Kun maa kuivuu, äestetään. Lopuksi kylvetään siemenet.
"Aikatauluja ei maanviljelijän kannata tehdä. Töiden viivästyminen säiden takia tietää pitkiä päiviä. Sesongit ovat aina kiireisintä aikaa", Kääriälä muistuttaa.
35-vuotias Kääriälä on pitänyt tilaansa vuodesta 1993 lähtien. Perheeseen kuuluvat vaimo-Minni, 37, sekä lapset Laura, 5, ja Kimmo, 3.
Heillä on limousine-rotuinen, 95-päinen lihakarjatila sekä 70 hehtaaria viljeltyä maata. Näistä 20 hehtaaria on vuokramaita.
Kääriälän maa-alasta kaksi kolmasosaa on heinällä. Ohraa heillä tulee 14 hehtaarille ja kauraa kuudelle hehtaarille. Siemeniä tarvitaan noin 200 kiloa per hehtaari.
"Kevät etenee minusta ihan mukavasti. Tärkeintä olisi, että tulisi pysyvä lämmin sää, eikä ensin lämmintä ja sitten kylmää", Kääriälä tiivistää.
Lannoitteet saapuivat perjantaina. Esimerkiksi heinän voi lannoittaa heti, kun nurmi on lähtenyt kasvuun.
Kääriälä haluaa muistuttaa kanssaihmisiä siitä, etteivät maanviljelijät ole tahallaan traktoreineen tien tukkoina kevätaikaan.
"Olemme liikkeellä siksi, että ihmiset saavat syödä leipää ja puhdasta kotimaista ruokaa", hän huomauttaa.