Erja Aikavuoren ja Mika Kuljun kirjoittama Oulun Pyrinnön satavuotishistoriikki Nuori satavuotias antaa oivallisen mahdollisuuden kurkistaa oululaisen suurseuran kulisseihin. Historiikki julkistettiin lauantaina.
Teoksen mielenkiintoisinta antia on seuran syntymään ja sen alkuvuosiin liittyvät yhteiskunnalliset ketjutukset. Pyrintö syntyi aikana, jolloin Suomessa elettiin Venäjän vallan alla niin sanottua sortokautta. Urheiluseuran perustaminen oli osa laajempaa venäläisvallan vastustamista ja suomalaisuuden korostamista.
Pyrinnöllä oli sormensa sopassa myös Oulun suojeluskunnan perustamisessa kansalaissodan aikakaudella. Ensimmäisten vuosikymmenien aikana Pyrinnön toiminnasta huokui valtava isänmaallinen henki.
Kontrasti alkuvuosien ja nykyisen Pyrinnön välillä on jyrkkä. Sadassa vuodessa isänmaalliset aatteet ovat saaneet väistyä muiden arvojen tieltä. Satavuotias Oulun Pyrintö on paitsi urheiluseura niin myös liikelaitos. Seuran talous saakin vuosiin 1979-2004 keskittyvässä historiikissa arvoisensa huomion.
Vahvasta taloudenpidostaan tunnettu seura on joutunut monen muun urheiluseuran tapaan kokemaan, miltä tuntuu pyörittää toimintaa laman keskellä. 1990-luku oli Pyrinnön taloudessa vauhdikasta alamäkeä ja palikoiden uudelleen järjestämisen aikaa.
Muiden muassa bingo-toiminnan hiipuminen veti seuran taloudellisen tuloksen usean vuoden ajaksi miinukselle. 1990-luvun alussa asiat olivat siinä pisteessä, että Pyrinnön hallitus linjasi talouden seuran tärkeimmäksi painopistealueeksi. Urheilu tuli vasta kakkosena.
Taloudellisesti vaikeimmat ajat ovat Pyrinnössäkin jo taakse jäänyttä elämää. Taakse ovat jääneet myös monenkirjavat viritelmät varainhankinnassa. Juhlavuoden puheenjohtaja Esko Hassinen sanoo historiikin sivuilla, että oman liiketoiminnan kasvattamisen tie on kuljettu toistaiseksi loppuun.
Nuori satavuotias seura haluaa pitää kiinni ennen muuta vahvan juniorityön perinteistä.
"Loppujen lopuksi on tärkeintä, että nuoret urheilevat ja liikkuvat", Hassinen sanoo.