"Meillä oli ajatuksena räykyttää räkäistä rokkia ja heviä ja opetella siinä sivussa vähän soittamaankin", kuvaa oululaisen Mishere-yhtyeen solisti Timo Vehkaoja bändin perustamista hymy suupielessään.
Parikymppisten oululaisten bändissä soittavat Vehkaojan lisäksi Mikko Heikkilä, Antti Komulainen, Jussi Pekkala ja Tuukka Nygård.
Pari vuotta sitten perustettu yhtye on ollut julkaisuiltaan tuottoisa: EP-levyjä on julkaistu viime vuonna jo kaksi, ja tämän kesän aikana olisi tarkoitus saada taas uutta materiaalia levylle.
Viisikon treenikämppä sijaitsee Hiukkavaarassa. Reilun kokoisessa soittotilassa mahtuu heiluttamaan tukkaakin. Toista oli alkuaikoina.
"Ensimmäinen treenikämppämme oli kuin hernekeittopurkki, niin pinta-alaltaan kuin akustiikaltaankin. Kun sieltä astui kesähelteellä ulos, oli sääskiä kimpussa miljoona", muistelee Vehkaoja.
Bändi luokittelee tekemänsä musiikin heviosastoon.
"Kyllä kai se sinne menee, mukana on huutoa ja örinää. Mutta myös melkeinpä radiorokin tyyppistä, kevyempääkin materiaalia."
Lyriikat ovat solistin käsialaa, ja ne kumpuavat pitkälti omasta elämästä. Erityisen tärkeä kappale Vehkaojalle on Damage, joka on omistettu nuoren miehen edesmenneelle isälle.
"Isä sairasti kahdeksan vuotta syöpää, ja hänen kuolemastaan on nyt vuosi. Kyllähän se oli kova paikka. Tuohon aikaan tuntui, että tekstejä syntyi todella helposti. Ne kertovat siitä, miltä tilanne näytti minun näkökulmastani katsottuna. Melankoliahan kuuluu olennaisena osana hevimusiikkiin."
Sävellyspuolesta vastaavat kitaristi Nygård ja kosketinsoittaja Heikkilä.
Viisikko on sitä mieltä, että hevikaupunkina tunnettuun Ouluun mahtuu kyllä lisääkin heviä.
"Nykyään on varmasti helpompaa saada äänensä kuuluviin kuin vaikkapa vielä vuosikymmen sitten."
Mishere on ehtinyt kiertää keikoilla Rovaniemi-Tampere-akselilla.
"Vielä tuntemattomien bändien keikat osuvat vain ikävä kyllä yleensä viikolle, ja silloin on meno usein vaisua ja väkeä vähän. Ei tosin aina, poikkeuksiakin on matkalle sattunut."
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat nuorilla miehillä vielä auki.
"Kun saisi musiikin tekemisellä maksettua musiikin tekemisen, niin oltaisiin jo aika pitkällä. Hyviä keikkoja tietysti toivotaan, ja rentoa meininkiä. Soittaminen ei saa maistua puulta, vaikka treenataankin paljon, yleensä kolme kertaa viikossa."
Faneja Mishereltä löytyy paitsi kotikulmilta, myös maailmalta.
"Englannissa on joku käsittämätön kymmenen ihmisen joukko, joka tykkää meidän musiikista ihan tyhymänä. Ovat löytäneet meidät My Spacesta ja järkänneet muun muassa paikalliseen underground-musiikkilehteen juttua meistä. Niin se musiikki leviää netin välityksellä", pojat ihmettelevät.
Kati Valjus
www.mishere.com