Mazar-e-Sharif, Afganistan "Isaf-rauhanturvaajien päätehtävä on luoda turvallinen ympäristö, jotta Afganistanin omat viranomaiset kykenevät toimimaan ja ottamaan vastuun maan kehittämisestä." Näin tiivistää Afganistanin Isaf-joukkojen suomalaisten rauhanturvaajien komentaja, everstiluutnantti Pertti Pullinen joukkojen toiminnan ytimen.
Isaf (International Security Assistance Force) eli Afganistanin turvajoukot on YK:n valtuuttama Nato-johtoinen 32 000 sotilaan vahvuinen rauhanturvajoukko 37 maasta.
Suomalaissotilaita operaatiossa on tällä hetkellä mukana 107.
Isafin luomien turvallisuusraamien rinnalla kulkee Afganistanin oman armeijan luominen.
Yhdysvaltain johdolla on menossa 60 000 miehen vahvuisen armeijan rakentaminen, jonka on määrä ottaa tulevaisuudessa vastuu maan turvallisuudesta ja taistelusta Taleban-liikettä vastaan.
Ennen Afganistania Pullinen palveli kansainvälisissä rauhanturvatehtävissä Kosovon suomalaisten rauhanturvajoukkojen esikuntapäällikkönä 2003-2004.
"Operaationa Afganistan on Kosovoa monin verroin vaikeampi", Pullinen vertaa.
"Kosovo oli enemmän perinteinen rauhanturvaoperaatio, missä oli selvästi kaksi osapuolta. Täällä Afganistanissa me olemme yksi osapuoli monien muiden toimijoiden rinnalla."
"Olosuhteet ovat myös täällä paljon vaikeammat kuin Kovossa oli sitten kyse ilmastosta tai maastosta."
Olosuhteiden vaikeus oli Pullisen mukaan jopa pieni yllätys.
Halukkaita Afganistaniin on silti riittänyt.
"Erikoismiehiä, kuten esimerkiksi vaunujen kuljettajia, on joskus vaikea saada. Etenkin kun Libanonissa on käynnistynyt Unifil-operaatio, missä suomalaiset ovat mukana." Isaf-operaatio on Nato-johtoinen.
Pullisen mukaan tämä ei ole vaikuttanut esimerkiksi suomalaisten turvallisuusriskiin Afganistanissa.
"On olemassa Nato-salaista tietoa ja Isaf-salaista tietoa."
Suomalaisten nykyisen tehtävänkuvan kannalta ei Naton ulkopuoliselle Suomelle ole everstiluutnantti Pullisen mukaan ilmennyt ongelmia, vaikka kaikkeen Naton tiedustelutietoon ei olekaan pääsyä.
Paikalliseen väestöön suomalaisten suhteet ovat Pullisen mukaan hyvät ja luottamukselliset. Vaikkakaan ihmisten tietoisuus eri kansallisuuksista ei kovin selvä olekaan.
Suomalaiset toimivat Afganistanissa useilla alueilla. Suomalaiseen kriisinhallintajoukkoon Afganistanissa (SKJA) kuuluu johto- ja huoltoyksikkö pääkaupungissa Kabulissa, yksikkö pohjois-Afganistanisssa Mazar-e-Sharifissa ja siitä länteen sijaitsevassa Maimanassa.
Mazar-e-Sharifissa suomalaiset työskentelevät ruotsalaisten johtamassa PRT (Provincial Reconstruction Team) eli alueellisen jälleenrakennuksen päätukikohdassa. Maimanan PRT:tä johtaa Norja.
Suomi on kiinnostunut ottamaan johtovastuu PRT:ssä. Päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty. Joka tapauksessa jälleenrakennusryhmien johto vaihtuu 2009. Jos Suomi ottaa johdon, voidaan sotilaiden määrää joutua nostamaan.
"PRT:n tehtävänä on olla tarkkailemassa, tukemassa ja antamassa neuvoja mutta ei millään tavalla tyrkyttämällä", summaa majuri Marko Leppänen Mazar-e-Sharifin päätukikohdasta.
Mazar-e-Sfarifin päätukikohtaan kuuluvat Sheberganin ja Aybakin aluetoimistot. Ne toimivat suomalaisten kuuden hengen MOT- (Military Observation Team)- eli sotilaallisten tarkkailu- ja tiedusteluryhmien tukikohtina.
MOT-ryhmät toimivat PRT:n komentajan silminä ja korvina keräämällä tietoa väestön keskuudessa mutta myös välittäen tietoa alueen asukkaille.
Päämääränä on turvallisuustilanteen parantaminen, jotta avautuu mahdollisuus paikallisten viranomaisten johtamalle kehitystyölle ja jälleenrakentamiselle.
Suomalaisjoukkojen toimiminen hajautettuna on everstiluutnantti Pullisen mukaan aiheuttanut ongelmia niin johtamisessa kuin huollossakin.
Suomalaisjoukkojen toiminnan painopiste keskitetäänkin pohjoiseen.
Suomalainen johto- ja huolto-osasto muuttaa Kabulista Mazar-e-Sharifiin. Kabuliin Isafin esikuntaan jää suomalainen yhteysupseeri ja tiedottaja.
"Järjestelyjen myötä joukkojen johtaminen ja huolto yhtenäistyy", Pullinen summaa.
"Isaf-operaation lähtökohtana on se, että joskus täältä lähdetään pois", Pullinen painottaa.
"Operaation loppuminen on kuitenkin hämärän peitossa. Selvää on, että hetkessä ei Afganistanin turvallisuustilanne tule valmiiksi. Kyse on vuosista."
"Kantava ajatus on, että Afganistanin oma armeija ja poliisi saadaan sellaisiksi, että kansainväliset joukot voivat lähteä. Afganistan on kautta historiansa ollut alueellisesti hajanainen. Kymmenien sotavuosien jälkeen keskusvallan vakiinnuttaminen on hankala tehtävä", Pullinen muistuttaa.
Afganistanin eteläosissa Helmandin ja Kandaharin maakunnissa Isaf-joukot ovat ajautuneet täysimittaiseen sotaan Taleban-liikettä vastaan.