Sadat kainuulaiset ja kauempaakin tulleet liikkeelle saanut Isa Aspin patsasjuhla osoitti, ettei 130 vuotta sitten kuollutta runotarta ole unohdettu. Ympäri kylää loistaneet roihutkin kertoivat, että kyseessä oli todellinen merkkipäivä.
Ajatus Puolangallakin asuneen, ensimmäiseksi suomenkieliseksi naislyyrikoksi mainitun Isa Aspin patsaan hankkimisesta on elänyt Puolangalla jo kauan.
Haaveen tekivät euroiksi ja sitä kautta patsaaksi etenkin muutamat sinnikkäät naiset, etunenässä patsastoimikunnan Tuulikki Moilanen ja Oili Taipale.
Niilo Rikulan tekemän patsaan kunnalle luovuttaneen toimikunnan puolesta puhunut Tuulikki Moilanen kertoi, että vaikka Isa jo katselee patsaana Puolankajärvelle terveyskeskuksen viereisessä puistossa, rahan keruu jatkuu. Kulttuurialmunsa ovat kuitenkin antaneet jo lukuisat kunnat, yhteisöt ja yksityiset.
"Isan kuolemasta on tänään 130 vuotta, joten tämä on surun ja menetyksen päivä. Samalla se on kuitenkin myös ilon ja tyytyväisyyden päivä, sillä Isan näköispatsas on totta", Moilanen totesi.
Nimi laatassa
Aspin suvun vanhin edustaja, Isa Aspin veljen pojanpoika Eino Asp sanoi, että Jyväskylässä kuollut ja sinne haudattu Isa on tullut patsaana omiensa pariin.
Hän muistutti, että nuorta runoilijaa on muistettu vaatimattomasti toki myös pääkaupungissa, jossa hänen nimensä on muiden kirjailijoiden joukossa yliopiston kirjaston seinään kiinnitetyssä laatassa.
Isan muistoksi valmistettu laatta löytyy myös Vaalan Kauvonsaaresta, runotytön synnyinmaisemista. Sen valmistivat viitisen vuotta sitten Vaalan yläasteen oppilaat ja opettajat.
Isan muisto elpyi
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suvi Lindén totesi, että erilaiset kulttuurimonumentit, patsaat ja muistolaatat ovat suomalaisille oman identiteetin vahvistuskeino.
"Kansainvälistymisen alkaessa pelättiin, että paikallinen, alueellinen ja kansallinen identiteettimme menettää oman luonteensa. Nyt tiedämme, että kävikin päinvastoin", Lindén sanoi.
Juhlapuhuja tähdensi kulttuurin paitsi antavan sisältöä ihmisen elämään, myös lisäävän alueiden vetovoimaa, kasvattavan ja tukevan luovuutta ja jopa luovan uusia työpaikkoja.
Isa Aspin elämäkerran tutkija, Yli-Iin kirkkoherra Toivo Hyyryläinen muistutti, että Isa on yhtä hyvin puolankalainen, vaalalainen, suomussalmelainen, utajärvinen, sotkamolainen, jyväskyläläinen, raahelainen, pohjalainen ja keskisuomalainen.
"Tänään hän on herännyt kuin Lumikki lasiarkustaan. Hänen muistonsa on elpynyt sydämissämme, eikä aika ei ole tyly hänen muistolleen.Kuin aalto herätessään hän on aina viehättänyt ja puhutellut uusia sukupolvia", Hyyryläinen kuvaili.