Jos olet joskus pohtinut, missä nuoret sinkkunaiset Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa asuvat, pohdiskelun voi nyt lopettaa: he asuvat suurissa kaupungeissa ja erityisesti yliopistokaupungeissa.
Tilanne käy ilmi Ilta-Sanomien tekemästä, Tilastokeskuksen vuoden 2015 tietoihin pohjaavasta selvityksestä.
Siinä katsottiin, mistä löytyvät suomalaiset 16–35-vuotiaat yksin asuvat naiset vertaamalla heidän osuuttaan kaikkien kunnassa asuvien samanikäisten naisten määrään. Mukana tarkastelussa ovat kaikki Suomen kunnat.
Kuten voi arvata, Oulu on pohjoisen keskus sinkkunaisten suhteen. Heitä oli vuoden 2015 tilastoissa noin 6 500 henkeä, ja sinkkujen osuus 16-35 -vuotiaista naisasukkaista oli reilut 22 prosenttia.
Oulu jää naissinkuissa kuitenkin jälkeen muista isoista opiskelukaupungeista: Helsingissä sinkkujen osuus on hiukan suurempi 23,3 prosenttia, Turussa peräti lähes 30 prosenttia ja Tampereellakin yli 26 prosenttia.
Rovaniemi erottuu Lapin kunnista korkeakoulujensa ansiosta: nuoria sinkkunaisia oli pari tuhatta ja heidän osuutensa oli yli 22 prosenttia. Kajaanissa prosentti jää alle kahdenkymmenen.
Tilastoista selviää myös, että Oulun naapurikunnissa sinkkunaisten lukemat putoavat dramaattisesti.
Esimerkiksi Tyrnävällä kirjattiin toissavuonna vain parikymmentä nuorta yksin asuvaa naista, Limingassa puolestaan 40 henkeä. Sinkkujen prosenttiosuuskin on vastaavasti mitätön: Tyrnävällä 2,8 prosenttia ja Limingassa 3,7 prosenttia.
Kempeleen sinkkujen osuus oli vajaat 9 prosenttia ja heidän määränsä 172 henkeä.
Raahessa sinkkunaisprosentti asettui vähän alle 14 prosenttiin ja heidän lukumääränsä 334 naiseen.
Sinkkumiehet pikkupaikkakunnilla
Jos tilannetta katsotaan kumppaninhaun näkökulmasta, Suomessa vallitsee IS:n mukaan selvä kohtaanto-ongelma parisuhdemarkkinoilla.
Miessinkut nimittäin asuvat aiemman selvityksen mukaan pienemmillä paikkakunnilla, joten heidän on lähdettävä naissinkkujen perässä suurempiin kaupunkeihin.
Suomessa oli vuonna 2015 yhteensä 119 067 yksin asuvaa 16–35-vuotiasta naista ja 159 532 samanikäistä yksin asuvaa miestä. Tähän luokkaan luettavia naisia oli siis koko Suomessa yli 40 000 vähemmän kuin yksin asuvia miehiä.
Asialle löytyy useampikin tilastollinen selitys, Ilta-Sanomat kertoo.
Nuoret naiset opiskelevat miehiä enemmän korkeakouluissa, joten yksin asuessaan he eivät näy kotipaikkakuntansa tilastoissa, vaan löytyvät opiskelupaikan luvuista.
Lisäksi erojen seurauksena syntyy enemmän tilastollisia ”miessinkkuja” kuin naisia, koska erossa lapsi jää useimmiten äidille.
Miehiä myös on nuorissa ikäluokissa naisia enemmän.
Lehti huomauttaa myös, että yksin asuvista pidettävä tilasto ei suoraan kerro sinkkujen määrää, koska tilasto vääristyy kahteen suuntaan: yksin asuva voi olla parisuhteessa, tai toisaalta avioliitossa oleva voi olla sinkku esimerkiksi eroprosessin aikana.
Niin ikään lapsuudenkodissaan asuva nuori, joka ei seurustele, ei välttämättä näy sinkkutilastoissa: hän ei asu yksin vaan vanhempiensa luona.