Suomen teille on tänä kesänä pystytetty 42 huipputarkaa peltipoliisia. Uudenlaisia nopeusvalvontakameroita on tulossa vuoteen 2023 mennessä yhteensä 500 kappaletta.
Liikennelääketieteen professori Timo Tervon mielestä valvonnassa mennään sakkotulot edellä. Iltasanomien haastattelussa hän pitää selvänä, että nopeusvalvontaa tarvitaan, mutta kyseenalaistaa sen tavoitteita.
– Homma on lähtenyt laadullisesti ja määrällisesti täysin lapasesta. Täällä mennään sakkotulojen kerääminen edellä, eikä liikenneturvallisuus, Tervo kritisoi.
Tervo ihmettelee myös miksei nopeusvalvontakameroiden kohdalla ilmoiteta sallittua maksiminopeutta, kuten Ruotsissa on tehty. Useasti ylinopeuden syynä on se, ettei kuljettaja muista sallittua nopeutta.
– Kameran kohdalla hiljennetään sitten alempaan nopeuteen, mistä aiheutuu lisää vaaratilanteita, kun takana ajavalle jarrutus saattaa olla yllätys. Myös kameroiden sijoittelussa on toivomisen varaa, Tervo huomauttaa.
Tervo epäilee, että maksiminopeuden ilmoitukset puuttuvat kameroiden kohdalla, koska viranomaiset haluavat kerätä sakkotuloja. Iltasanomien mukaan vuonna 2017 automaattisen liikennevalvonnan rikesakoista kertyi valtiolle yli 51 miljoonaa euroa tuloja. Tämän vuoden sakkotuloiksi on arvioitu jopa yli 70 miljoonan pottia.
