Tämänhetkisen yt-neuvottelujen aallon yksi ilmiö on irtisanoutumissopimukset, joita työnantajat tarjoavat erityisesti ikääntyville työntekijöilleen. Räikeimmissä tapauksissa työnantaja esittää irtisanottavalle puoliväkisin, että tämä irtisanoisi itsensä tukisummaa vastaan. Näin työnantaja välttyisi työttömyysturvan omavastuumaksuista, joita on alettu periä vuoden alusta.
Työttömyysvakuutusrahasto kuitenkin ilmoittaa saavansa selville, jos tällaisia kassakaappisopimuksia on tehty ja ilmenee, että työnantaja on myötävaikuttanut irtisanoutumiseen. Silloin vältetyt maksut on maksettava.
Ammattijärjestöt tuomitsevat salassa tehdyt sopimukset. Kyseessä on ihan eri asia kuin yt-neuvotteluissa osapuolten yhdessä sopimat usein koulutusrahaa käsittävät tukipaketit. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton näkemys on, että tällaisia paketteja tekevät yritykset joutuvat palauttamaan valtiolle summat, joiden maksamiselta nyt säästyvät.
Irtisanoutumispakettien määriä ei tiedä kukaan, sillä tiedot irtisanoutuvista eivät kantaudu esimerkiksi ammattiliitoille.
"Sellaisethan salataan, ja niissä on salassapitovelvollisuus. Käytännössä näitä yksipuolisia irtisanoutumispaketteja tehdään eniten teknologiateollisuudessa, joista julkisin on Nokia-Siemens-tapaus", sanoo Toimihenkilöunionin sopimusalavastaava Taru Reinikainen.
Kun työntekijä sanoo itsensä irti, hän menettää ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan liittyvät korotukset. Yleisimmin maksimikarenssiaika on 90 päivää, kun työntekijä sanoo itse irti itsensä.
Ei muuta
vaihtoehtoa
"Näitä tapauksia on, että annetaan tukipaketti ja väistetään kaikki vastuu kustannuksista. Säästö voi olla kymmeniä tuhansia eurojakin, riippuu yrityksen koosta ja palkkatasosta.
Isoimmilla yrityksillä vastuu voi olla 80 prosenttia eläkeputken kustannuksista", sanoo elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki SAK:sta.
Hän tietää, että varmasti on paljon moraalisesti erittäin arveluttavia tapauksia, joissa työnantaja tarjoaa työntekijälle tukipakettia, jossa ei ole käytännössä vaihtoehtoa olla ottamatta sitä vastaan.
Irtisanoutumispaketit liittyvät usein siihen, että työnantaja haluaa paitsi vähentää, myös vaihtaa työvoimaansa kenties halvempaan ja nuorempaan.
Kultaiset käden-puristukset huomataan
Taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottaessa väkeä työnantaja ei saa palkata uusia ihmisiä tietyn aikarajan sisällä.
Työnantajalla on lain mukaan yhdeksän kuukauden takaisinottovelvollisuus irtisanomistapauksissa.
Myös sen edun työntekijä menettää vapaehtoisissa irtisanoutumisissa.
Työttömyysvakuutusrahasto alkoi periä omavastuumaksuja irtisanotuista työntekijöistä vuoden alusta lähtien. Maksuvelvollisuus koskee vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneitä henkilöitä, joilla irtisanomisesta johtunut työttömyys jatkuu siten, että hän saa oikeutuksen työttömyysturvan lisäpäiville. Maksu vaihtelee pääsääntöisesti 5 000-10 000 euron välillä. Summa riippuu muun muassa yrityksen koosta.
Työttömyysvakuutusrahasto tulee huomaamaan kultaiset kädenpuristukset ja tukipaketit esimerkiksi maksamattomista työttömyyspäivärahoista. Työttömyysvakuutusrahaston lakiasiainjohtaja Jorma Skippari sanoo, että maksut näkyvät parin vuoden viipeellä, joten vasta sitten nähdään, minkä verran tukipaketteja on tehty.
Lain mukaan työnantajan omavastuumaksua ei määrätä, jos työnantaja ei ole vaikuttanut irtisanoutumiseen. Tukipaketit tulkitaan Skipparin mukaan työnantajan myötävaikutukseksi, joten työnantaja ei niissä tapauksissa vapaudu omavastuumaksuista.