Kopiokoneen lämpö hohkasi vielä yt-lakikomitean mietinnöstä, kun työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen luovutti sen työministeri Tarja Filatoville (sd.) tiistaina.
Lokakuussa 2003 alkanut työ valmistui jatkoajastakin vajaan kuukauden myöhässä.
Vuonna 1970 tehdyn lain uudistuksen tavoitteena oli korostaa aiempaa enemmän yhteistoiminnan henkeä, eli irtisanomislain maineesta on haluttu eroon.
Lakiesitys korostaa yksimielisyyteen pyrkimistä, mutta jos sitä ei synny, on päätös viime kädessä edelleen työnantajalla.
20 työntekijän raja oli vaikea
Komitean esityksen vastaanottanut ministeri Tarja Filatov sanoi, että lakiuudistuksessa tulevat välineet lisäävät tasavertaisuutta työelämässä.
"Esitys parantaa myös ulkopuolisen työvoiman käytön yhteistä käsittelyä työpaikoilla", Tarja Filatov totesi.
Komiteassa hiottiin pitkään yt-lain soveltamisen ulottamista vähintään 20 työntekijän yrityksiin. Nykyinen raja on 30 työntekijää. Rajan lasku toisi lain piiriin lisää lähes 2 800 yritystä ja runsaat 66 000 työntekijää, palkansaajajärjestöjen laskujen mukaan jopa 80 000 työntekijää.
Komitean esitykseen jätti eriävän mielipiteen Suomen Yrittäjät ry. Työmarkkina-asiamies Merja Hirvonen sanoi, että lain soveltamisalan laajenemiselle ei ole perusteita.
"Tieto kulkee jo nytkin pienemmissä yrityksissä suoraan työnantajalta työntekijöille", Hirvonen huomautti. Toisaalta laki muuttuisi vain vähän suurten yritysten joukkoirtisanomisten osalta, vaikka juuri tätä on kritisoitu ja sen on ollut uudistustyön lähtötilanne, hän tähdensi.
Hyvityssanktio 30 000 euroa
Aikaisemman kuukausipalkkaan sidotun määrän sijasta hyvitykseksi esitetään kaikille sama 30 000 euroa, jos työnantaja irtisanoo, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijän noudattamatta lain säännöksiä. Kuitenkin työntekijä saisi edelleen laittoman irtisanomisen johdosta myös muun korvauksen.
Uudistuneen lain piirin kuuluisivat kaikki yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt siitä riippumatta, mikä taho niitä rahoittaa ja onko ne tarkoitettu voittoa tuottaviksi vai ei. Esimerkiksi Kansallisooppera tulisi lain piiriin.
Kuntaa ja valtiota laki ei koskisi. Kunta-alalle ollaan parhaillaan laatimassa omaa yhteistoimintalakia. Komitea ehdottaa, että erikseen laadittaisiin laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa erityisryhmissä.
Siinä olisi säännökset lähinnä kansallisesta ja kansainvälisestä konserniyhteistyöstä Euroopan talousalueella. Uusi yt-laki jakaantuisi selkeästi yhteistoiminnan eri lukuihin kuten henkilöstön edustajille annettavat tiedot, yrityksen suunnitelmat, menettely liikkeen luovutuksen yhteydessä ja työvoiman käytön vähentäminen.
Neuvotteluajat yksinkertaisimmiksi
Työnantajan pitäisi antaa vuosittain selvitys ulkopuolisen työvoiman käytöstä, jos alihankkija työskentelee työnantajan tiloissa tai kohteessa. Laki tarkentaisi henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tiedottamista.
Työnantajan olisi annettava henkilöstöryhmien edustajille neljännesvuosittain tiedot määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä.
Tarkoitus on yksinkertaistaa myös neuvotteluaikoja. Lisäksi irtisanomis- ja osa-aikaistamisneuvottelujen vähimmäisaika pitenisi kahteen viikkoon, jos kyseessä on alle 10 työntekijää.
Laajemmissa irtisanomisissa neuvotteluaika säilyisi kuutena viikkona.