Vastuu tulopoliittisen ratkaisun syntymisestä on STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään (sd.) mukaan työantajilla.
Mäenpää asetti irtisanomissuojan parantamisen kynnyskysymykseksi. Tulosopimuksen tavoitteleminen pelkkänä raharatkaisuna ei palkansaajajärjestöille riitä. Sunnuntaina keskeytyneitä tuloneuvottuja jatketaan tänään.
Työntekijät pelkäävät irtisanomisrahan nostavan yritysten työllistämiskynnystä entisestään.
"Tällainen erillinen rangaistus siitä, että yritys joutuu pakon edessä tuotannollisista ja taloudellisista syistä vähentämään väkeä on työnantajille täysin mahdoton ajatus." Teollisuuden ja työantajien TT:n johtaja Seppo Riski kertoi maanantaina, että työantajien kanta tähän on edelleen kielteinen.
Riski vakuutti, että työantajat pyrkivät edelleen keskitettyyn ratkaisuun, mutta liittokierrokseen voidaan myös mennä. "Hyvä olisi, ettei solmua vedettäisi enää kireämmäksi."
Mäenpää korosti, että STTK on valmis etsimään uusia näkökulmia kiistojen ratkaisemiseksi. "Meillä on mielikuvitusta", hän tähdensi.
Liittokierrosta
ei pidä pelätä
STTK:n hallitus nosti esille koulutusrahastojärjestelmän kehittämisen. "Koulutusrahasto voisi tukea yritystä irtisanomistilanteessa. Rahastoa apuna käyttäen yritysten, valtion ja viranomaisten välille luotaisiin uudenlainen yhteistyö ehkäisemään ja vähentämään irtisanomisten vaikutuksia sekä yritykselle että työntekijöille."
Riski ei halunnut ottaa tarkemmin kantaa, voisiko irtisanomiskiistaan löytyä ulospääsy koulutusrahaston avulla. Hän pitää hyvänä, että palkansaajapuolelta löytyy mielikuvitusta.
"Toivon, että uusia innovaatioita löytyy muihin kiistanalaisiin asioihin."
Korkeasti koulutettujen etujärjestön Akavan vaatimuslistalla on myös työsuhdeturvan parantaminen, muttei niin korkealla kuin muiden palkansaajajärjestöjen.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n maanantaina koolla ollut hallitus totesi, että tupo on edelleen mahdollinen. Teollisuuden ja yksityisten palvelualojen liittojen taholta ilmaistiin valmius siirtää neuvottelut liittotasolle.
"Liittokierrosta ei pidä pelätä", Mäenpää luonnehti.
SAK:n ja Akavan hallituksissa liittokierrosta ei kannatettu yhtä voimakkaasti kuin STTK:ssa.
Kaikki palkansaajajärjestöt korostavat henkilöstön edustajien toimintaoikeuksien parantamista. Neuvotteluissa on ollut esillä työaikapankki, johon työntekijä voisi tallettaa omia eri tavoin kertyviä vapaitaan ja pitää ne myöhemmin sopivana ajankohtana.
Akava korostaa raharatkaisua
Akavan mielestä tuloratkaisun pitää tukea työllisyyden paranemista ja olla koulutettujen ryhmien kannalta tasapuolinen. Akavalle keskeisiä tavoitteita ovat palkankorotusten taso ja muoto. STTK pitää parhaana mallina sekalinjaista yleiskorotusta.
Akavan mukaan neuvottelujen rinnalla on sovittava ohjelma, joka varmistaa julkisille sektoreille korkeasti koulutetun ja osaavan työvoiman pysyvyyden ja saannin.
Ylempien toimihenkilöiden asema on turvattava teollisuudessa ja palvelusektorilla sopimusalasta riippumatta.
Työllisyyspakettia
ei ole avattu
Mäenpään mukaan hallituksen lupaama työllisyyspaketti on tärkeä. Hän ei halua asettaa irtisanomisrahaa ja työllisyyspakettia vastakkain.
Hallitus on luvannut työllisyyspakettia, jos maltillinen tuloratkaisu syntyy. Akava toivoo, että valtiovalta tukee tuloratkaisua kaikkien palkansaajien veronalennuksilla.
SAK on korostanut enemmänkin aktiivisia työllisyystoimia.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on kertonut, että hallituksella on valmiudet antaa esitys paketiksi hyvinkin pian, jos neuvotteluissa tapahtuu riittävästi lähentymistä.
Pakettiin voi Lipposen mukaan sisältyä jonkinlainen palkkaveron alennus, jossa painotetaan sekä pienituloisia että erilaisia työllistämistoimia.
Kaavailun paketin sisältöä ei ole esitelty työmarkkinajärjestöille.