Psyykenlääkkeiden käyttö lisääntyy suurten henkilöstövähennysten jälkeen sekä työnsä menettäneillä että töihin jääneillä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan miehille määrättiin useimmiten unilääkkeitä ja naisille rauhoittavia lääkkeitä.
Eniten psyykenlääkkeitä käyttivät työnsä menettäneet miehet. Toisaalta lääkkeisiin turvautui myös huomattavan moni työnsä henkilöstövähennyksissä säilyttänyt mies.
"Miehet näyttävät reagoineen voimakkaammin. Vaikutukset näkyvät kuitenkin molemmilla sukupuolilla", kertoo tutkimusprofessori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta.
Vahtera huomauttaa, että naiset käyttävät kaiken kaikkiaan miehiä enemmän uni-, ahdistus- ja masennuslääkkeitä. Henkilöstövähennysten tuoma muutos näkyi kuitenkin jyrkemmin miesten kuin naisten lääkkeiden käytössä.
Neljän kaupungin 27 000 palkollista
Työterveyslaitos tutki yhdessä Lontoon yliopiston kanssa lähes 27 000:n julkisen sektorin työntekijän vointia vuosina 1994--2000. Seurattavina olivat Espoon, Vantaan, Turun ja Raision kaupunkien henkilökunnat. Tutkimus on osa Kunta 10 -hanketta, jossa nämä kaupungit ovat mukana.
Lähes 5 000 työntekijää oli jäänyt työpaikoille, joista oli joutunut lähtemään paljon väkeä laman aikana. Yli 4 000 menetti työnsä. Tutkimuksessa oli mukana myös noin 17 600 työntekijää, joita henkilövähennykset koskivat vain vähän tai kohtalaisesti.
"Mukana oli kaikkia ammattialoja, mitä kunnista löytyy", kertoo Vahtera.
Tulokset eivät Vahteran mukaan ole välttämättä suoraan yleistettävissä yksityiselle sektorille, vaikka niitä voikin pitää suuntaa-antavina.
Kunnissa pyrittiin lama-aikana välttämään irtisanomisia eli henkilöstön vähennys toteutettiin lähinnä määräaikaisia työntekijöitä ja sijaisia karsimalla. Toisaalta työ ei kadonnut mihinkään, vaan töihin jääneet olivat entistä kiireisempiä.
"Yksityisellä sektorilla taas saatetaan sulkea kokonainen tehdas, ja silloinhan ei työpaikkaan jää ketään jäljelle", toteaa Vahtera.
"Ihmiset ovat hakeneet apua"
Vahteran mukaan jo aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi se, että irtisanomiset ja muut henkilöstövähennykset heikentävät töihin jäävien oloja. Työpaineet kasvavat, epävarmuus lisääntyy, työn sisältö köyhtyy ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet vähenevät.
Nyt julkistetussa tutkimuksessa ihmisten hankkimat lääkkeet selvitettiin Kelan lääkekorvausrekisteristä. Psyykenlääkkeiksi laskettiin masennus- ja rauhoittavien lääkkeiden lisäksi myös unilääkkeet.
Eniten psyykenlääkkeitä käyttivät työnsä menettäneet miehet. Heille niitä määrättiin 64 prosenttia useammin kuin niille työntekijöille, joiden työpaikoilla henkilöstövähennykset olivat vähäisiä.
Suurten henkilöstövähennysten jälkeen töihin jääneet miehet taas saivat lääkkeitä 50 prosenttia useammin. Unilääkkeiden osalta luku oli peräti 81 prosenttia.
Henkilöstösupistusten jälkeen töihin jääneiden naisten psyykenlääkkeiden käyttö oli 12 prosenttia runsaampaa kuin vertailuryhmässä. Naisilla korostuivat rauhoittavat lääkkeet, joita he käyttivät 30 prosenttia enemmän.
"Luvut kertovat ainakin siitä, että ihmiset ovat hakeneet apua oireisiinsa. Oikein käytettyinä lääkkeet eivät ole vaarallisia, mutta esimerkiksi hoitamaton unihäiriö voi olla vaarallinen. Unettomuus lisää tapaturmariskiä", sanoo Vahtera.