Viimeaikaisilla laajoilla joukkoirtisanomisilla voi olla rajuja vaikutuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan henkilöstön vähennykset eivät kosketa vain irtisanottuja, vaan myös työnsä säilyttäneitä. Työstressin vuoksi he ovat heti supistusten jälkeen suoranaisessa hengenvaarassa. Myös sairauspoissaolot lisääntyivät merkittävästi.
Lamavuosina 1990-luvulla monet kunnat säästivät vähentämällä henkilökuntaansa. Työterveyslaitos seurasi yli seitsemän vuoden ajan neljän eteläsuomalaisen kunnan kokoaikaisia työntekijöitä, jotka olivat töissä ennen lamaa ja syvimmän laman jälkeen. Tulokset ovat hätkähdyttäviä.
Työhön jääneiden vaara kuolla sydän- ja verisuonitauteihin on peräti kaksinkertainen työpaikoilla, joilla on vähennetty väkeä yli 18 prosenttia, verrattuna työpaikkaan, missä supistuksia ei tehty. Suurimmillaan eli viisinkertainen kuolemanvaara oli heti supistusten jälkeisinä vuosina. Yhteyttä muihin kuolinsyihin ei havaittu. Myöhemmin, kun tilanne oli rauhoittunut, kuolemanriskiä ei havaittu kovilla olleessa ryhmässäkään.
Tutkijat selittävät kuolemanriskiä sillä, että kiristyneen työtahdin mukanaan tuoma stressi kiihdyttää jo alkaneen sydän- ja verisuonitaudin kehitystä. Yleensä tämän ryhmän taudit vaativat vuosikausia kehittyäkseen hengenvaarallisiksi.
Kuolleisuus oli kuitenkin suurempaa säästöjen takia irtisanottujen joukossa. Työsuhteen loppumisen vaikutusta kuolemiin ei kuitenkaan kyetä arvioimaan, koska lähtijät olivat vanhempia ja sairaampia kuin työpaikkansa säilyttäneet.
Kovin hyvin ei mennyt myöskään niillä vakituisilla työntekijöillä, jotka eivät kuolleet. Sairauspoissaolot kasvoivat merkittävästi etenkin niissä ryhmissä, joissa henkilöstösupistukset olivat suurimmat. Ilmeisesti sijaiset ja määräaikaiset eivät uskaltaneet edes sairastaa, sillä heidän sairauslomiinsa irtisanomisilla ei ollut vaikutusta.
Säästöjen ja irtisanomisten vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja työmotivaatioon on tiedetty ilman tutkimuksiakin. Yrityksenkin kannalta on tärkeää, että työntekijät ovat motivoituneita. Tulos tuskin säästöistä kohenee, jos niiden seurauksena työntekijät sairastuvat ja ilmapiiri työpaikoilla muuttuu kireäksi. Kunnissa tehdyn tutkimuksen tulokset ovat niin dramaattisia, että samanlainen tutkimus kannattaisi tehdä myös yksityisellä lohkolla. Siellä tuotantoa supistettiin lamavuosina ja myös työt ja työpaikat vähenivät. Tosin myös kannattavuutta parannettiin ja parannetaan supistamalla henkilöstöä.
paakirjoitus@kaleva.fi