Kajaanin teatteri on edelläkävijä myös teatterin hallinnoimisessa, sillä teatterista on ensimmäisenä Suomessa tulossa kunnallinen liikelaitos. Kajaanin kaupunginvaltuusto päättää liikelaitostamisesta tänään tiistaina. Kajaanissa vesilaitos liikelaitostettiin ja veden hinta nousi tuntuvasti. Teatterille ei käy samoin, teatterinjohtaja Ilkka Laasonen lupaa.
Laasosen mukaan liikelaitostaminen ei sinänsä vaikuta teatterin toimintaan tai sisältöön. Liikelaitostamisen etu on se, että teatteri pääsee irti kaupungin talousarvion vuoden pätkistä ja voi suunnitella toimintaansa kolme vuotta kerrallaan. Tulee vapautta, mutta kuitenkin on turvaa takana.
Etu teatterille
ja omistajalle
Kaupungille mallin etu on omistajaohjauksen säilyminen ja se, että päättäjät päättävät selvästi kaupungin nettoavustuksesta teatterille. Aiemmin kaupunginvaltuutetut kinastelivat teatterin koko taloudesta, jossa oli valtionavut mukana.
"Ennen, kun kuntien talous oli vakaa, ei ollut ongelmia. Mutta viimeistään 2000-luvulla, kun kuntien talous joutui tiukille, ei pystytty enää ennakoimaan mitä säästöjä tulee."
"Se oli tuskallista. Joutui sitoutumaan asioihin tietämättä, riittävätkö rahat. Kun oli tiukimmat ajat, ohjasin itse enemmän kuin olisi ollut suotavaa. Ei voinut tietää, riittävätkö rahat vierailevaan ohjaajaan. Siinä teatterinjohtajan työ jäi vähemmälle ja ohjaajan työkin kärsi."
Pahimpana aikana Laasosella oli johtajan töiden lisäksi kaksi ohjausta vuodessa ja kolmas valmisteilla. Aiemmissa ohjaajan paikoissaan hän teki tavallisesti kaksi ohjausta vuodessa.
"Rehellisesti voin sanoa, etteivät kaikki ohjaustyöni onnistuneet satasella, mutta päästiin pahimman yli."
Omistusmalli tapauskohtainen
Teatterin omistusmalli ei toki ratkaise rahaongelmia. Jos olisi malli, joka poistaisi talouden huolet teatterista, se olisi jo keksitty. Omistusmalli on Ilkka Laasosen mielestä mietittävä kullakin paikkakunnalla itselle sopivaksi.
"Suomessa on 1990-luvulla yksityistetty teattereita, mutta myös kunnallistettu. Olen tyytyväinen, että Kajaanissa lähdettiin rohkeasti tutkimaan kunnallisen liikelaitoksen vaihtoehtoa. Sillä saa samoja etuja kuin yhdistyspohjaiseksi muuttamisella, mutta muutostyö on paljon kevyempi."
Yksityiselle teatterille Kajaani voisi olla liian pieni. Laasonen myöntää, että iso väestöpohja on yksityiselle teatterille eduksi. Mutta kevyempi operaatio ratkaisi sen, että kunnallinen liikelaitosmalli ohitti yksityistämisen Kajaanissa.
Mitään tilaaja-tuottaja-mallia ei Laasonen sotke teatteriin. Siinä tulisi yksi byrokratian väliporras lisää.
Tilaaja-tuottaja-malli kulttuurin puolella johtaa myös naurettavuuksiin. Kunta perii koululta maksua siitä, että kunnan omistama taulu riippuu koulun seinällä. Seuraavaksi koulu perii kunnalta seinävuokraa, koska sen taulu riippuu koulun seinällä.
"Teknokraattien keksintö ei sovi taiteen ja kulttuurin maailmaan. Olen kuullut murskatuomioita kaupungeista, joissa tilaaja-tuottaja-mallia on kokeiltu."
Lipun hinta
ei nouse
Kaupungin liikelaitokseksi muuttuvalle teatterille kirjoitetaan johtosääntö. Henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä tai oikeastaan pysyy kaupungin työntekijöinä. Eläke- ja muut edut pysyvät. Kaupunginhallitus valitsee liikelaitosteatterille ensimmäisen johtajan. Johtosääntö määrää, miten johtaja jatkossa valitaan.
Kajaanin teatteri jatkaa edelleen Oulun läänin alueteatterina. Alueteatteritoimintaan omistusmalli ei vaikuta. Teatterilippujen hintoja ei nosteta.
"Toiminnaltamme menisi pohja pois, jos liikelaitos korottaisi lipun hintoja niin, ettei lapsiperheillä olisi varaa tulla teatteriin. Varsinkin lapsille suunnattujen esitysten liput pidetään edullisina, eikä korotuksia suunnitella muihinkaan lipun hintoihin", Ilkka Laasonen lupaa.
"Vaikka Kajaanissa on Suomen paras teatteri, pitää ihmisten maksukyky ottaa huomioon."