Oulun kaupunginhallituksen loppuviikosta tekemä opintomatka Irlantiin sai monet matkaajista haukkomaan henkeään. Irlannin viime vuosikymmenten taloudellinen nousu on ollut huima. Suomen suurlähettiläs Pekka Oinonen totesikin, että maan tulot ovat asukasta kohti jo Euroopan toiseksi suurimmat. Vain luxemburgilaiset tienaavat paremmin. Siitä huolimatta irlantilaiset ovat osanneet junailla asiansa niin, että he saavat yhä Euroopan unionilta tukea enemmän kuin maksavat.
Toisaalta taloudellinen nousu on johtanut myös ällistyttävään hintatasoon pääkaupungissa. Esimerkiksi Suomen suurlähettilään asunnon hinta on heilahtanut muutamassa vuodessa 500 000 eurosta 10 miljoonaan euroon eli asunto on varsinainen sijoitus Suomen valtiolle.
Tiukimmat lukusulkeiset kaupunginhallituksen jäsenet saivat IDA:n (Industrial Development Authority) johtaja Brendan Halpinilta. IDA Ireland on perustettu houkuttamaan ulkomaista pääomaa saarelle. Kyse on kansallisen tason elinkeinoelämän kehitysorganisaatiosta, jonka vastuulla on turvata ulkomaiset investoinnit erityisesti teollisuuteen ja kansainväliseen palvelutoimintaan. IDA:n organisaatiossa on itsessään 295 työntekijää. IDA:n omistaa Irlannin valtio, mutta organisaation hallituksen muodostavat liike-elämän edustajat.
Irlannin taloushistoria oli aina vuoteen 1958 saakka maatalousvaltainen. Irlanti oli Englannin halpatuottaja. Tuon jälkeen maassa on käynyt taloudellinen avautuminen, joka sai potkua liittymisestä EEC:hen. Vuodet 1973-1987 olivat osin menestyksiä mutta myös kriisejä. Vuodesta 1987 lähtien maa on elänyt jatkuvaa nousukautta.
Bruttokansantuote henkilöä kohti oli 1990 noin 10 000 euroa. Viime vuonna BKT per capita oli paisunut 29 500 euroon. Vastaavana ajanjaksona valtion velka laski BKT:sta laskettuna 96,4 prosentista 37 prosenttiin. Työttömien määrä laski 176 000:sta 70 000:een.
Muutoksen menestystekijöitä ovat olleet väestönkasvu ja koulutus. Maassa on tehty myös työmarkkinasopimuksia, yritysverot on pidetty alhaalla ja hallituspolitiikka on ollut jatkuvaa, vaikka poliittiset voimasuhteet ovat heilahtaneet. EU:n jäsenyys on ollut maalle eduksi.
Yritysvero nostetaan Irlannissa ensi vuonna 12,5 prosenttiin, kun se tänä vuonna on vielä 10 prosenttia. Yritysvero on ollut kyseisellä tasolla vuodesta 80. Kun maa lähti nousuun 1958, yritysverot pantiin nollaan. Asukkaiden keskimääräinen veroprosentti on 23,5. Ihmisten vuositulot ovat keskimäärin 25 000 euroa. Maa on luokitellut avaintoimialansa. Ne ovat oululaisille kovin tutut informaatioteknologia, lääke- ja terveysala, kansainväliset palvelut, rahoituspalvelut ja e-business. Kolmasosa Euroopassa myytävistä tietokoneista on tehty Irlannissa. Maa on ykkönen software-viennissä ja Irlantiin on pesiytynyt kymmenestä suurimmasta lääkealan yrityksestä yhdeksän. Irlannista tulee Viagra maailman markkinoille. Irlannissa toimii yli 1 200 ulkomaista yritystä, jotka työllistävät noin 140 000 henkilöä.
Vaikka taloudellinen kehitys on ollut huima ja verot alhaalla, ovat ihmiset joutuneet lähtemään asuntojen perässä yhä kauemmaksi Dublinista. Niinpä jokapäiväiset liikenneruuhkat ovat valtavat. Irlannissa ei ole kunnallista eikä valtiollista päivähoitoa. Äitiysloma tyssähtää 18 viikkoon. Kouluista ja terveyspalveluista vastaa valtiovalta eivätkä kunnat, joilla ei edes ole verotusoikeutta muihin kuin kiinteistöihin. Dublinissa maan hinta on kymmenessä vuodessa 50-kertaistunut. Yhden makuuhuoneen asunnosta joutuu maksamaan vuokraa keskimäärin 1 200 euroa kuukaudessa, kahden makuuhuoneen asunnon vuokra on jo 2 000 euroa kuukaudessa. Se on syytä muistaa, että irlantilaisessa perheessä on nykyisin tavallisesti 3-4 lasta eli selvästi enemmän kuin Suomessa.
