"On sellainen nonstop olo, että ehdin tuskin hengittää" pulputtaa vihreiden kansanedustaja Irina Krohn.
Toisin kuin ensi keskiviikkona kesälaitumille lähtevät kansanedustajat, Krohn ei palaa syyskuun alussa Arkadianmäelle. Hän luopuu kansanedustajuudesta ja aloittaa työt Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtajana.
Lopullisesti Krohn ei eduskunnan ovea kiinni naulaa. "Voin hyvin kuvitella palaavani kymmenen vuoden kuluttua. Tällä erää olen antanut sen mitä osaan", hän sanoo.
Vielä Krohn ei ole työhuoneensa siivousta aloittanut. Työtkään eivät lopu tällä viikolla. "Jätän vielä kesällä yhden aloitteen. Haluan, että perustuslain muotoilua muutetaan niin, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalaisille eikä kansalle, kuten nyt on kirjoitettu. Se tulee olemaan nyt viimeinen valtiopäivätekoni."
Krohn toivoo, että tästä seuraisi kansalaisten vaikutusvallan lisääntyminen. Hänen mielestään edustuksellinen demokratiamme antaa vallan kansalle vain kerran neljässä vuodessa. Krohn haluaa kasvattaa paitsi kansalaisten valtaa myös vastuuta, "että he eivät olisi vain demokratiapalvelujen kuluttajia."
Krohnin mielestä isoissa linjakysymyksissä on paljon yli sukupolven vaikuttavia asioita, esimerkiksi ilmastokysymys, joissa kansalaisten äänen pitäisi kuulua paremmin. "Suomeenkin sopisivat sitovat kansanäänestykset."
Krohn myöntää, että tämä antaisi poliitikoille mahdollisuuden piiloutua kansan selän taakse ja väistää oma vastuunsa. "Sitä en meille kaipaa. " Hän alleviivaa, ettei sitova kansanäänestys saa tarkoittaa sitä, että puolueet ja poliitikot kulkevat sammutetuin lyhdyin.
Virallisesti Irina Krohn jättää eduskunnan elokuussa. Krohn on vakuuttunut, että hyppäys pois politiikasta on oikea.
"Elokuvasta puhutaan ihmisten ruumiillistumana, mutta minusta viime viikot täällä ovat olleet alapään juttuja. Hyvä päästä yläpään asioiden kanssa tekemisiin", Krohn heläyttää ja viittaa kiisteltyihin seksin oston krimialisointiin ja hedelmöityshoitoihin, jotka nyt ovat puhuttaneet eduskuntaa.
Krohn lisää kiireesti olevansa tyytyväinen ja ylpeä siitä, että saanut olla kansanedustajana. Omassa ryhmässään hän on toiminut nyt ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
Vihreiden johtoonkin Krohn pyrki, mutta väki valitsi puheenjohtajaksi Tarja Cronbergin. Krohn kehuu valintaa, mutta sanoo sumeilematta: "Olisin ollut hyvä puheenjohtaja."
Lähtöpäätöstä tehtäessä mielessä kävisi se, josko ministerinposti avautuisi vaalien jälkeen. Krohn myöntää reilusti, että ajatteli hetken, että olisi kiintoisaa olla opetus- tai kehitysyhteistyöministeri. "Mutta ministerit elävät kultaisessa häkissä. Tehtävä elokuvasäätiössä on sopivan lähellä ruohonjuuritasoa ja siinä on sopivasti strategiaa. Uskon, että ihmisenä ja ammattitaidollisesti se kehittää minua enemmän."
Eduskuntavuosien plussat Krohn kirjaa näin: "En ole ollut maalintekijä, mutta syöttäjänä monessa maalissa, muun muassa esikoulu- ja parisuhdelaissa. Vaalirahoituksen uudistus lähti liikkeelle aloitteeni pohjalta. Uudistus ei ole vielä täydellinen, mutta eteenpäin on menty."
Pettymyksen nostattaa yhä se "äärettömän vihamielinen" palaute, jota Krohn sai esittäessään kirkon ja valtion erottamista. Samaa vaati nyt vihreiden puoluekokous.
"Puhuin vain julkisen vallan suhteesta kirkkoon, mutta tulin silti heitetyksi symbolisilla kivillä. Se oli epämiellyttävää ja jopa pelottavaa."
Kivittäjät jättivät Kronin mukaan huomioimatta sen, ettei hän esittänyt verotusoikeuden poistamista kirkolta. Sekin jäi pimentoon, että hän vaati muiden uskontokuntien jumalanpalveluksia Yleisradioon.
Sivistys, suvaitsevaisuus ja sukupolvisopimus sekä tasa-arvo ja ympäristöasiat ovat olleet Krohnin johtotähtiä politiikassa. "Huomasin, että SAK:n Lauri Ihalainenkin korostaa nyt sukupolvisopimuksen merkitystä", hän iloitsee