Maltilliseksi ja varovaisen uudistusmieliseksi luonnehditun uskonoppineen Hasan Rouhanin, 64, valinta 80 miljoonan asukkaan Iranin uudeksi presidentiksi herättää hienoisia odotuksia siitä, että Iran alkaisi parantaa välejään kansainväliseen yhteisöön.
Vaalikampanjassaan Rouhani lupasi kohentaa suhteita ulkovaltoihin ja tehdä lopun Iranin vastaisista pakotteista. Iranille on asetettu talous- ja muita pakotteita sen ydinohjelman vuoksi.
Länsimaat otaksuvat vahvoin perustein Iranin kehittelevän ydinasetta, vaikka se väittääkin käyttävänsä ydinvoimaa vain energian tuottamiseen. Iran ei ole päässyt muiden maiden kanssa sopuun ydinohjelman valvonnasta.
Pakotteet ovat purreet Iranissa niin, että sen talous on ajautunut huonoon jamaan: inflaatio laukkaa kovaa vauhtia ja työttömyysluvut ovat korkeat. Tämä on lisännyt kansalaisten tyytymättömyyttä valtaapitäviä kohtaan.
Vaikka Rouhania ei länsimaisen mittapuun mukaan voi pitää varsinaisena uudistajana, hän eroaa melkoisesti tehtävät jättävästä Mahmud Ahmadinejadista, jonka kahdeksanvuotisen valtakauden aikana Iran sai kansainvälisen häirikön maineen.
Presidentinvaalissa ehdolla oli kahdeksan miestä, jotka uskonoppineista koostuva valvojien neuvosto kelpuutti ehdokkaiksi yli 600 paikkaa tavoitelleen joukosta.
Iranissa on vain yksi puolue, ja todellinen valta maassa on uskonnollisella johtajalla ajatollah Ali Khameneilla.
Silti ei ole yhdentekevää, kuka on Iranin presidentti. Se tuli testatuksi Ahmadinejadin kaudella. Osasyy Iranin eristymisestä kun on pantava hänen tahdittoman käyttäytymisensä piikkiin.