Iranin presidentinvaaleissa äänestettiin perjantaina vilkkaasti. Maan sisäministeri kuvasi äänestysintoa "massiiviseksi", ja äänestysaikaa päätettiin illalla jatkaa vielä kahdella tunnilla.
Vaalituloksesta uumoiltiin erittäin tiukkaa, ja toiselle kierrokselle meneminen näytti jokseenkin varmalta. Vaalien alla julkaistujen kyselyjen perusteella kukaan ehdokkaista ei ollut saamassa ensimmäisellä kierroksella suoraan valintaan oikeuttavaa 50 prosentin äänisaalista. Toinen kierros järjestetään todennäköisesti kesäkuun 24. päivänä.
Maltillinen Akbar Hashemi Rafsanjani, 70, oli tiukoiksi odotettujen vaalien ennakkosuosikki. Hänen pahimmat kilpailijansa ensimmäisellä kierroksella olivat vanhoillisena pidetty Mohammad Bager Qalibaf, 43, ja uudistusmielinen Mostafa Moin, 54. Vanhoillisten arveltiin keskittävän äänensä Qalibafille.
Vaalien demokraattisuutta epäiltiin ennakkoon monelta taholta. Muun muassa Yhdysvaltain presidentti George W. Bush tuomitsi ne torstaina epädemokraattisiksi.
"Irania hallitsevat voimat, jotka tukahduttavat vapauden kotimaassa ja levittävät terroria kaikkialle maailmaan. Valta on harvoilla, eikä heitä ole valittu demokraattisesti", Bush jyrisi Valkoisen talon julkistamassa lausunnossa.
"Tukekaa hallintoa
äänestämällä"
Iranin korkein hengellinen johtaja ajatollah Ali Khamenei puolestaan vetosi päivää myöhemmin iranilaisiin kehottaen näitä tukemaan islamilaista tasavaltaa menemällä sankoin joukoin uurnille. Hän vastasi Yhdysvaltain kritiikkiin ja tuomitsi boikotointikehotukset.
"He (kriitikot) haluavat sanoa, ettei islam pysty luomaan demokraattista hallintoa. He eivät edes halua sitä, koska se ei ole heidän etujensa mukaista", Khamenei sanoi jättäessään oman vaalilippunsa Teheranissa.
Ulkomailla asuvat iranilaiset kävivät uurnille protestien ja boikotointikehotusten säestyksellä. Iranin ulkomailta käsin toimivat oppositioryhmät kehottivat olemaan äänestämättä vaaleissa, joiden demokraattisuudesta esitettiin monenlaisia epäilyjä.
Muun muassa Ruotsin ja Saksan iranilaiset järjestivät mielenosoituksia ja kehottivat maanmiehiään olemaan äänestämättä.
Moni ulkomailla asuva iranilainen suhtautui vaaleihin apaattisesti muistuttaen, että todellinen valta Iranissa on hengellisillä johtajilla, joita ei valita demokraattisesti.
"Heillä on kaikki valta, joten miksi äänestäisimme? Äänestämättä jättäminen on osoitus vastarinnasta", napautti Pariisissa asuva iranilainen Marianne Reutersin haastattelussa.
Iranissa asuva tietokoneinsinööri Siavosh Kayyal oli toista mieltä.
"Vaikka vaalit olisivatkin ennalta selvät, niin meidän kannattaa äänestää. Itse äänestän Moinia", 22-vuotias iranilainen sanoi.