Toisen kerran kahdeksan kuukauden aikana öljyn hinta on ylittänyt 70 dollarin rajan barrelilta. Tiistaina barreli (159 litraa) light sweet crude raakaöljyä, jonka hinta noteerataan New Yorkissa, nousi 70,38 dollariin, eli lähenteli näin 30. elokuuta 2005 kirjattua ennätystä 70,91 dollaria barrelilta. Lontoossa hinnoiteltava Pohjanmeren brent-raakaöljy puolestaan saavutti historiallisesti korkeimman tasonsa, 69,57 dollaria barrelilta. Keskiviikkoaamuna markkinat olivat Aasian kaupan alkaessa rauhoittuneet.
Jos kesän 2005 nopean nousun taustalla olivat luonnonmullistukset, erityisesti hirmumyrsky Katrina Yhdysvalloissa, niin tällä kertaa kansainväliset jännitteet varsinkin Iranin ympärillä, selittävät öljyn hintojen nousun.
Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejadin tiistainen ilmoitus siitä, että islamilainen tasavalta on liittynyt ydinteknologiaa omaavien maiden kerhoon, on herättänyt suurta huolta.
Kansainvälistä yhteisöä uhmaten Teheran väittää onnistuneensa rikastamaan uraania, ja se vauhdittaa Iranin suunnitelmia ryhtyä tuottamaan polttoainetta tuleviin ydinvoimaloihinsa.
Öljymarkkinat ovat huolissaan länsimaiden reaktioista. Mikäli tilanne kiristyy ja ryhdytään sotilaallisiin toimiin, markkinoilla pelätään, että iranilaisen raakaöljyn vienti pysähtyy ja Persianlahden maiden öljyn kuljetukset häiriytyvät. Iran on öljykaupassa merkittävä tekijä, maailman neljänneksi suurin raakaöljyn tuottaja neljällä miljoonalla barrelilla päivässä, jotka myydään ennen muuta Aasiaan ja Eurooppaan.
Nämä jännitteet ovat ilmenneet hetkellä, jolloin öljyn kysyntä maailmassa on voimakasta, erityisesti Aasiassa. Maailmanlaajuinen kasvun dynamiikka on johtanut yleiseen raaka-aineiden (kulta, hopea, sinkki, alumiini) hintojen nousuun ennätystasoille.
Niinpä Kiina, joka on maailman toiseksi suurin öljyn kuluttaja Yhdysvaltain jälkeen, ilmoitti keskiviikkona öljyntuontinsa lisääntyneen 25,3 prosentilla tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.
Hinnannousun pysäyttämiseksi Indonesia ilmoitti samana päivänä aikovansa esittää öljynviejämaiden järjestön Opecin epävirallisessa kokouksessa Qatarissa ensi viikolla järjestön jäsenille, että ne lisäisivät öljyntuotantoaan.
Vaikka öljyn hinnoissa näkyvät uudet jännitteet ovat huolestuttavia, ne kannattaa kuitenkin suhteuttaa vallitsevaan tilanteeseen. Inflaatiolukemilla korjattuna hinnat ovat vielä kaukana niistä hinnoista, joihin yllettiin toisen öljykriisin aikaan vuosina 1979--1980, Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen. Reaalihintoina tuon ajan lähes 42 dollarin barrelihinnat vastaavat nykypäivän hinnoissa yli 80 dollaria.
Autoilijoiden kannalta seuraukset ovat kuitenkin raskaat.
"On mahdollista, että polttoaineiden hinnat ylittävät viikon, parin sisällä Katrina-myrskyn jälkeiset hintaennätykset", varoitti Ranskan öljyteollisuusliiton UFIP:n edustaja Jean-Louis Schilansky. Talousministeri Thierry Breton ilmoitti, että öljyteollisuuden edustajat saatetaan kutsua koolle, "mikäli polttoaineiden hinnoissa tapahtuu poikkeuksellisia muutoksia".
Myös lentoyhtiöt ovat alkaneet reagoida. KLM nostaa pitkien lentojen hintoja viidellä eurolla perjantaista 15. huhtikuuta lähtien.
