Yhdysvallat aloitti Iranin vastaisten talouspakotteiden tiukentamisen tällä viikolla.
Pakotteet vaikuttavat myös suomalaisiin vientiyrityksiin. Nopeasti kasvava kotimainen tavara- ja osaamisvienti Iraniin uhkaa hyytyä.
Yhdysvallat on lyönyt kauppakumppaneitaan ällikällä useasti viime kuukausien aikana. Viimeisin päätös todennäköisesti hyydyttää suomalaisten yritysten vientimarkkinoita Iranissa.
Presidentti Donald Trump on määrännyt Yhdysvallat hylkäämään Iranin ydinohjelman valvontasopimuksen ja palauttamaan voimaan sopimusta edeltäneet talouspakotteet. Ensimmäiset vienti- ja tuontikiellot tulivat voimaan tällä viikolla.
Pakotteet myös purevat. Trump on uhannut, että jokainen Iranin kanssa kauppaa käyvä yhtiö menettää mahdollisuudet toimia Yhdysvalloissa. Moni vientiyritys katseleekin tilannetta varovaisena.
Iraninvastaisia, usean vuoden voimassa olleita pakotteita alettiin purkaa parisen vuotta sitten, kun ydinvalvontasopimus syntyi.
Sopimus avasi Suomelle jo 1970-luvulta tutun vientimaan uudelleen. Useilla suomalaisyrityksillä oli vanhastaan suhteita Iranin elinkeinoelämään ja talousvaikuttajiin. Maan toimintakulttuuri oli monelle tuttu.
Pakotepurun jälkeen Suomen vienti lisääntyi nopeasti ja tilauskirjat alkoivat täyttyä muun muassa maatalouskoneista, terveysteknologiasta ja niin sanotusta cleantech-osaamisesta.
Pelkästään viime vuonna viennin arvo nousi 115 miljoonaan euroon. Pakotevuosina vienti jäi parhaimmillaan jonnekin 20 miljoonan tuntumaan. Tänä vuonna tavaroita on viety kuukausitasolla noin 10 miljoonan edestä.
Tätä on pidetty vasta päänavauksena kasvaville markkinoille, joilla on kansainvälisen eristyksen vuoksi kertynyttä patoutunutta tavara- ja palvelukysyntää. Viennin Iraniin povattiin lisääntyvän rakentamisessa, televerkoissa ja kaivosteollisuudessa.
Suunnitellut vientihankkeet pitää mahdollisesti jäädyttää mitä pikimmin, vaikka EU ei halua saartaa Irania tai olla mukana Trumpin pakotesodassa.
EU päätti nopeasti säädöksestä, joka estää ulkomaisen lainsäädännön vaikutukset Euroopassa. Sen perusteella yritykset voisivat käydä kauppaa Iraniin ilman pelkoa Yhdysvaltain oheissanktioista.
Säädös jää kuitenkin paperikirjaimeksi, sillä harva kaupallinen yritys uskaltaa jatkaa toimintaansa Iranin kanssa. Jos Yhdysvallat katsoo yrityksen rikkoneen pakotemääräyksiä, toiminnalle aiheutuu käytännön ongelmia Pohjois-Amerikan markkinoilla.
Pakotteet näkyvät jo yritysten valuuttaliikenteessä. Iranin ja Euroopan välinen pankkien maksuliikenne ja rahoitus on käytännössä katkennut amerikkalaisen finanssijärjestelmän vuoksi.
Trump on valmis viemään pakotepolitiikkansa nähtyä pidemmälle, ellei Iran suostu neuvotteluihin uudesta ydinvalvontasopimuksesta. Öljy tulee listalle marraskuussa.
Kovan linjan tavoitteena on kutistaa Iranin ydinohjelmaa ja ottaa se tiukemmin kansainväliseen valvontaan. Aika näyttää ajavatko pakotteet Iranin neuvottelupöytään. Paineet siihen kasvavat myös Teheranissa.