Pääkirjoitus

Iran ja USA sovinnollisina

Yhdysvallat ja Iran tunnustelevat pitkän jääkauden jälkeen mahdollisuuksia parantaa välejään. Sovinto ydinohjelmasta avaisi oven kohti suhteiden normalisointia.

Yhdysvaltain ja Iranin suhteet ovat olleet syväjäässä jo vuodesta 1979. Jääkausi alkoi, kun islamilainen vallankumous syrjäytti shaahi Reza Pahlavin ja kun satoja amerikkalaisia pidettiin yli vuoden panttivankeina Yhdysvaltain Iranin-suurlähetystössä.

Hyiset suhteet ovat alkaneet yhtäkkiä sulaa. Maiden presidentit ovat kirjoittaneet sovinnollisia kirjeitä, ja uusi presidentti Hassan Ruhani on sanonut, ettei Iran pyri rakentamaan ydinasetta missään oloissa.

Sovintoeleet jatkuivat tällä viikolla YK:n yleiskokouksessa. Presidentti Barack Obama ja Ruhani eivät sentään paiskanneet kättä saati tavanneet, mutta ilmassa oli silti liennytyksen merkkejä.

Maltillisten äänin uudeksi presidentiksi kesällä valitun Ruhanin linja ja tyyli poikkeavat hänen edeltäjänsä Mahmud Ahmadinejadin räyhäämisestä kuin yö päivästä. Oli iranilaisittain tavatonta, että Ruhani, toisin kuin Ahmadinejad, tuomitsi CNN:n haastattelussa juutalaisten kansanmurhan.

Iran vapautti äsken 80 poliittista vankia ja näyttää haluavan päästä kompromissiin ydinohjelmaansa koskevassa kiistassa.
Uudet tuulet eivät johdu vain Ruhanin valinnasta. Ylintä valtaa Iranissa käyttää ajatollah Ali Khamenei, jonka pitkänä valtakautena Iran on vetänyt taipumatonta linjaa. Ruhani ei voi toimia ilman Khamenein valtuutusta.

Suunnanmuutoksen takana voi olla se, että Yhdysvaltain ja EU:n talouspakotteet purevat syvälle. Iranin tärkein tulonlähde, öljynvienti, on romahtanut pakotteiden takia alle puoleen niitä edeltäneestä ajasta. Inflaatio laukkaa yli 40 prosentin vauhtia, mikä lisää vaaraa kansalaisten tyytymättömyyden purkautumisesta levottomuuksiksi.

Iranista on suora kytkös Syyrian sisällissotaan. Venäjän ohella Iran on Syyrian hallinnon tärkein tukija ja aseistaja. Ruhani sanoi YK:ssa Iranin olevan valmis yhteistyöhön myös Syyrian kysymyksessä.

Aiemmin Yhdysvallat ei ole sulkenut pois aseellistakaan vaihtoehtoa varmistaakseen sen, ettei Iran saa käsiinsä ydinasetta. Obama ei väläyttänyt enää tätä vaihtoehtoa, vaikkakin teki selväksi Yhdysvaltain olevan valmis estämään, ettei Iran saa ydinasetta. Jos kiista ydinohjelmasta saataisiin ratkaistuksi, suurin parempien suhteiden este olisi poissa, Obama antoi ymmärtää.

Obaman puolelta sovinnollisuus kummunnee siitä, että hänen presidenttikautensa on jo hyvän matkaa yli puolivälin. Hän sanoi satsaavansa loppukaudellaan paljon Iranin ydinkiistaan ja Lähi-idän rauhan etsintään. Onnistumalla näissä asioissa hän menisi historiaan.

Sovinto on silti yhä kaukana. Iranin sovinnollisuus voi vaihtua yhdessä yössä vanhaan sotaisaan retoriikkaan. Iranin vanhoilliset voimat ovat yhä vahvoilla. Tähän viittasi se, että Ruhanin holokaustilausuntoa väitettiin Iranissa väärin käännetyksi.

Obaman niskaan taas huohottaa kongressi, jossa pehmoilua Iranin suuntaan ei katsota hyvällä. Myös Yhdysvaltain lähiliittolainen Israel on huolissaan tukipylväänsä hymykampanjasta verivihollisensa kanssa.