Nykyisessä sodassa Iran on ilmoittanut harjoittavansa "aktiivista puolueettomuuspolitiikkaa" ja välttävänsä kaikkia toimia, jotka voisivat hyödyntää sodan jompaa kumpaa osapuolta. Iran on kahden "paholaisen" välissä.
Iranissa amerikkalaisvastaisuus on melkein valtion virallinen oppi, vaikka maa onkin oleellisesti maltillistunut sitten ajatolla Ruhollah Khomeinin päivien.
Mutta tunteet Irakia kohtaan eivät ole yhtään lämpimämmät. Saddam Hussein hyökkäsi Iraniin 1980. Tuloksena oli kahdeksan vuotta jatkunut sota, joka maksoi Iranille satojen tuhansien nuorten miesten hengen.
Iran vihaa Saddam Husseinia ja Yhdysvaltoja, joka aseisti Saddamin Iranin vastaisessa sodassa.
Saddamin Irak tai Yhdysvaltojen hallitsema Irak ovat Iranin silmissä yhtä huonoja vaihtoehtoja.
Niinpä Iranin ulkoministeri Kamal Kharrazi on ilmoittanut, ettei Iran tue Yhdysvaltojen asettamaa hallitusta. Irakin kohtalosta voi päättää vain Irakin kansa YK:n suojeluksessa.
Shiialaisilla tuhansien
miesten asejoukko
Iranin kannalta tilanteen tekee vaikeaksi se, että sillä on monenlaisia suhteita Irakiin. Iranilaiset ovat shiialaisia kuten myös 60 prosenttia Irakin väestöstä. Shiialaisten pyhät paikat Najaf ja Karbala ovat Irakissa.
Iranissa taas istuu Irakin tärkeimmän shiialaisen oppositioryhmän, "Irakin islamilaisen vallankumouksen ylimmän neuvoston" johtaja ajatollah Mohammed Bakr al-Hakim.
Al-Hakimilla on arviolta 10 000-15 000 mieheen nouseva aseellinen taistelujoukko. Yhdysvaltojen puolustusministeri Donald Rumsfeld syyttää Irania siitä, että se on aseistanut ja kouluttanut tämän joukon. Mutta al Hakim on Saddam Husseinin verivihollinen, ja Yhdysvallat on itse tukenut erinäisiä Irakin oppositioryhmiä.
Al-Hakimin asejoukko on vaikea poliittinen ongelma. Jos shiiajoukko pääsee Irakiin, sen taistelu koituu jomman kumman "paholaisen" eduksi. Niinpä Iran on sulkenut rajansa eikä laske shiialaisia kotimaahan taistelemaan. Iran kieltää kaikki sotatoimet.
Iranin oppositio-
johtajat Irakissa
Mutta Iranin ja Irakin kohdalla ollaan vuoroin vieraissa. Iranin aseellinen oppositioryhmä "Kansallinen vastarintaneuvosto" eli kansan-mujaheddinit majailevat Irakissa.
Iran on useaan otteeseen vaatinut Irakia luovuttamaan sen todellisen johtajan Massud Rajavin. Muodollinen johtaja on hänen vaimonsa Marjam Rajavi.
Kansan-mujaheddinien tavoite on kukistaa mullahien hallinto, järjestää vapaat vaalit ja muuttaa teokraattinen Iran maalliseksi valtioksi. Hyvät suhteet Saddamiin rasittavat kansan-mujaheddinien suosiota Iranissa.
"Iranin hallitus pelkää, että Saddamin hallinnon romahtaminen saa aikaan pakolaisvirran, jonka joukossa mujaheddineja voisi livahtaa Iraniin. Tästä syystä raja on tiukasti kiinni myös pakolaisille."
Oma ongelmansa ovat kurdit. Iranissa on toiseksi suurin kurdiväestö. Siksi myös Iran karsastaa mahdollista kurdivaltiota Irakiin.
Mutta vielä vähemmän Iran hyväksyy sen, että suurimman kurdiväestön omaava Turkki sieppaisi Irakin Kurdistanin. Ulkoministeri Kharrazin mukaan myös Iran pelkää kurdien valloittavan Kirkukin pääkaupungikseen. Mutta hän varoitti Turkkia marssimasta Pohjois-Irakiin.
Atomiaseen havittelija ja terrorismin tukija Iran kuuluu Pohjois-Korean ja Irakin ohella Yhdysvaltojen presidentti George W. Bushin "pahan akseliin".
"Pian Iranin vuoro
USA:n listalla"
Joidenkin sotilasasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat keskittyy Irakin sodan jälkeen Iraniin, jota se syyttää atomiaseen kehittämisestä.
Myös Strategisen tutkimuksen instituutin, IISS, johtaja Gary Salmore väittää Iranin kehittävän atomiasetta. Iran kiistää ja korostaa keskittyvänsä atomivoiman rauhanomaiseen hyödyntämiseen.
Alkuviikosta Yhdysvaltojen ulkoministeri Colin Powell kehotti Irania toimimaan terrorismia vastaan ja rauhan puolesta sekä varoitti sitä hankkimasta massatuhoaseita.
Powell vaati Irania vastustamaan kaikkia Lähi-idän rauhaa vastaan toimivia ryhmiä. Osoite oli selvästi Libanonin shiialainen Hizbollah.
Iran tukee taloudellisesti ja myös ohjaa tätä Syyrian suojeluksessa toimivaa radikaaliryhmää, joka taistelee Israelia vastaan.
Iran puolestaan syyttää Yhdysvaltoja hegemoniapyrkimyksistä. Iranin mukaan Irakin sota on tekosyy koko alueen täydellisen herruuden hankkimiseksi.
Yhdysvallat pyrkii Irakin sodan avulla saamaan Lähi-Idässä aikaan uuden järjestyksen "suojellakseen ja vahvistaakseen Israelin hallitusta".
