Iran ei ole halukas käyttämään öljyä aseena ulkopolitiikassaan, maan ulkoministeri Manouchehr Mottaki vakuutti Teheranissa sunnuntaina. Päivää aiemmin maan sisäministeri Mostafa Pour-Mohammadi antoi iranilaisviestimien mukaan ymmärtää, että mahdollisiin YK:n pakotteisiin voitaisiin vastata öljyaseella.
Ristiriitaiset viestit edelsivät maan ydinohjelman puntarointia YK:n turvallisuusneuvostossa alkavalla viikolla. Keskeinen kiistakapula on Iranin uraaninrikastushanke, sillä rikastamista jatkamalla saadaan myös ydinasekelpoista ydinmateriaalia. Turvallissuuneuvostolla on valta päättää Iranin vastaisista pakotteista.
YK:n mahdollisista pakotteista kysyttäessä Pour-Mohammadi oli huomauttanut maan kontrolloivan merkittävien energiavarojen ohella "maailman suurinta energian kuljetusreittiä" Persianlahden Hormuzinsalmea.
Iran on öljyntuottajamaiden järjestön Opecin toiseksi suurin öljyntuottaja ja halutessaan se saisi maailman energiamarkkinat sekaisin.
Mottaki vakuutti, että maa on luotettava energianviejä Aasian maihin eikä sillä ole tällä hetkellä muita aikeita.
Maa aikoo torjua YK:n turvallisuusneuvoston mahdollisen vaatimuksen uraanin rikastushankkeen lopettamisesta eikä kompromissiesitys uraanin rikastamisesta Venäjällä ole enää ajankohtainen, maan ulkoministeriön tiedottaja Hamid RezaAsefi sanoi ensin lehdistötilaisuudessa.
Myöhemmin hän pyörsi puheensa ja sanoi maan televisiossa, että Venäjän sovintoesitystä voitaisiin harkita, jos se sallisi Iranin jatkavan ydintutkimustaan.
Iran on pitänyt kiinni oikeudestaan kehittää ydinvoimaa energiakäyttöön ja torjunut vaatimukset uraaninrikastushankkeen lopettamisesta kerta toisensa jälkeen. Se katsoo ulkopuolisten vaatimusten polkevan maan oikeuksia, joita ydinsulkusopimuskaan ei kiellä.
Sekä Mottaki että Asefi korostivat, että ydinsulkusopimuksesta vetäytymisestä ei olla päättämässä hetimiten. Se olisi äärimmäinen keino, Mottaki sanoi. Iran on kerta toisensa jälkeen kiistänyt länsimaiden epäilyt ydinaseen kehittelystä ydinenergiaohjelman varjolla.
Venäjän lisäksi kiistaa yritti pitkään tuloksetta sovitella EU-kolmikko Britannia, Ranska ja Saksa. Turvallisuusneuvostolle asian käsittely siirtyi Kansainväliseltä atomienergiajärjestöltä IAEA:lta.
