Irakin historian ensimmäiset jotensakin vapaat vaalit päättyivät odotetusti enemmistönä olevien shiiamuslimien voittoon. Yllättävää sen sijaan oli, etteivät he saaneet selkeää enemmistöä. Shiiojen Yhdistyneen Irakin lista sai äänistä vajaat puolet, mutta vaalimatematiikka tuonee sille niukan enemmistön 275-paikkaisesta kansalliskokouksesta.
Odotettua tiukemmasta vaalituloksesta seuraa kaksi vaihtoehtoa. Miehityksen ja väkivallan alla elävän Irakin sisäpolitiikka voi joko ajautua heti umpikujaan tai sitten vaalitulos pakottaa osapuolet hakemaan siedettäviä kompromisseja. Jälkimmäinen vaihtoehto on toivottava ja joidenkin ehtojen täyttyessä ehkä jopa mahdollinen.
Shiialaiset tavoittelivat vaaleissa kahden kolmasosan enemmistöä. Sen avulla he olisivat voineet sanella tulevan perustuslain sisällön ja ottaa itselleen hallinnon avainpaikat. Nyt heidän on neuvoteltava tästä kaikesta hyvin menestyneen kurdiliittouman, väliaikaisen pääministerin Ijad Allawin liittouman ja vaaleja boikotoineiden sunnimuslimien kanssa.
Suuri shiiaenemmistö olisi lisännyt vaaraa, että Irak olisi ajautunut jyrkän islamilaiselle tielle. Irakin shiialaiset ovat Iranin vallanpitäjiä maltillisempia, ja vallan jakautuminen useille ryhmille Irakissa takaa sen, että shiialaisten maltillinen suuntaus jatkuu. Jo tällaisenaan Irakin vaalitulos tuottaa päänvaivaa naapurimaille, joissa sunnit pitävät valtaa ja joissa demokratia on vielä vieraampi sana kuin Irakissa.
Vaaliuurnilla kävi noin 58 prosenttia irakilaisista. Lukema on hyvä, kun ottaa huomioon, että ääriryhmät uhkasivat huuhtoa kadut äänestäjien verellä. Rauhanomaisempi kehitys on silti varmemmalla pohjalla vasta kun sunnit saadaan vedetyiksi mukaan politiikkaan.
On todennäköistä, että pääministerin paikka menee shiioille ja presidentin paikka kurdeille. Väliaikaisen perustuslain mukaan kansalliskokous valitsee kahden kolmasosan enemmistöllä presidentin ja kaksi varapresidenttiä. Presidenttineuvosto valitsee pääministerin. Tämäkin pakottaa eri ryhmiä kompromisseihin.
Vaikka jo vaalien järjestäminen oli hyvä saavutus, Irakin demokratisoinnin on vielä selviydyttävä monista testeistä. Kansalliskokous alkaa laatia uutta perustuslakia, josta on määrä järjestää kansanäänestys lokakuun puoliväliin mennessä. Uudet parlamenttivaalit ovat edessä joulukuun puoliväliin mennessä; niissä valittavan kansalliskokouksen ja uuden hallituksen on tarkoitus olla vallassa viisi vuotta. Paljon voi vielä mennä pieleen siihen mennessä, mutta niin olisi voinut käydä jo nyt.
paakirjoitus@kaleva.fi