Irakin parlamenttivaalit ja niiden tulosten julkistaminen on vasta ensimmäinen askel kohti toimivaa kansanvaltaista järjestelmää. Tie tulee olemaan pitkä ja karikkoinen.
Irakin väestöstä islamin shiialaisen oppisuunnan kannattajia on arviolta 60 prosenttia. Shiiojen suurajatolla Ali al-Sistanin siunaaman Yhdistyneen Irakin lista (YIL) voitti odetusti vaalit. Pääministeri Ijad Allawin heikohko menestys oli yllätys.
Kahden kolmasosan enemmistö - mahdollisesti yhteistyössä kurdipuolueiden kanssa - mahdollistaisi YIL:lle keskeisen aseman uuden perustuslain ja koko Irakin poliittisen järjestelmän määrittämisessä.
Shiiapuolueiden voitto merkitsee historiallista vallan siirtymää koko arabimaailmaakin ajatellen. Shiialaiset ovat nousemassa valtaan keskeisessä arabimaassa ensimmäistä kertaa sitten Kairoa pääpaikkanaan pitäneen shiiadynastian kaatumisen vuonna 1171.
Naapurimaat huolissaan shiiojen voitosta
Naapurimaiden sunnihallitsijat ovat kehityksestä erittäin huolestuneita. Ne pelkäävät, että Irakista muodostuu Troijan puuhevonen Iranin - arabian historiallisen vihollisen - vallan levittämiselle.
Voitostaan vakuuttuneet shiiaedustajat ovat jo ryhtyneet puhumaan isännän äänellä ja määrittämään tulevan poliittisen pelin sääntöjä.
Suurajatolla Mohammed Ishaq al-Fayadin edustaja on jo ehtinyt vaatia, että islamin uskon on oltava ainoa perusta Irakin tulevalle lainsäädännölle. Vaatimus on ristiriidassa voimassa olevan väliaikaisen perustuslain kanssa. Sen mukaan "Islam on valtion virallinen uskonto ja sitä tulee pitää lainsäädännön yhtenä lähteenä."
Vaatimukset shariaan perustuvasta järjestelmästä ovat pahasti säikäyttäneet maallisuutta korostavia voimia. Suurajatolla Ali al-Sistanin edustajat ja YIL:n poliittiset edustajat ovat siksi pyrkineet rauhoittamaan tilannetta. Islamin asemasta saattaa muodostua eräs tulevan perustuslain hankalimmista kysymyksistä.
Toistaiseksi ei kuitenkaan ole aihetta ennakoida, että YIL pyrkisi tosissaan Iranin mallin mukaiseen järjestelmään. Hengelliset johtajat haluavat vaikuttaa Irakin kehitykseen, mutteivät ehkä kuitenkaan suoraan hallita sitä.
Uuden parlamentin ensimmäisiä tehtäviä on valita presidentti ja kaksi varapresidenttiä, jotka puolestaan nimittävät uuden pääministerin. Viran nykyinen haltija Ijad Allawi, maallistunut shiiapoliitikko, olisi halukas jatkamaan, mutta heikko vaalimenestys syö hänen mahdollisuuksiaan. Allawi on paikallisten lähteiden mukaan jo aloittanut kulissien takana neuvottelut YIL:n asemien rajoittamiseksi.
Kilpa pääministerin paikasta alkanut
YIL:n sisällä on jo alkanut kilpailu pääministerin paikasta. Islamilainen Dawa-puolue tarjoaa tehtävään nykyistä varapresidenttiä Ibrahim al-Jaafaria. Sciri, Islamilaisen vallankumouksen korkein neuvosto, kannattaa nykyistä valtiovarainministeriä Adel Abd el-Mahdia.
Monet pelkäävät kuitenkin että Sciri on liian lähellä Iranin valtaapitäviä. Muita ryhmittymään kuuluvia pääministerikandidaatteja ovat muun muassa Ahmad Chalabi, entinen Yhdysvaltain lemmikki joka nyt on Washingtonin mustalla listalla, sekä ydinfyysikko Hussein al- Shahristani.
Myös kurdijohtaja Jalal Talabanin kerrotaan havittelevan pääministeriksi. Hänelle kelvannee myös parlamentin puhemiehen paikka. Se olisi merkittävä kurdien päätavoitteen, liittovaltiolle rakentuvan perustuslain ja autonomian turvaamiseksi.
Irakin voimassa oleva väliaikainen perustuslaki takaa käytännössä veto-oikeuden kaikille kolmelle merkittävimmälle ryhmälle, shiioille, kurdeille ja sunneille. Kolmen maakunnan äänestäjät pystyvät, kahden kolmasosan enemmistöllä, torjumaan uuden perustuslain.
Tässä tilanteessa se korostaa sunnien, Irakin entisen valtaryhmittymän, merkitystä. Vaaliboikotin ja väkivallan takia he ovat pahasti aliedustettuja uudessa parlamentissa.
Kaikkein haasteellisimpia tehtäviä onkin nyt varmistaa, että sunnit saadaan riittävän painokkaasti mukaan uuteen hallitukseen sekä perustuslain laadintaan.
Väkivallan kierrettä ei saada murrettua muuten kuin eristämällä sunninationalistit ja entiset Saddamin baath- puolueen kannattajat uskonsotaa käyvistä "jihadisteista", jotka eivät ole valmiita minkäänlaisiin kompromisseihin.
Eräs sunnipoliitikkojen vaatimus on jonkinlaisen aikataulun laatiminen Yhdysvaltain ja sen liittolaisten vetäytymiselle.
MIKKO lOHIKOSKI
Kirjoittaja on yksi Suomen parhaista Lähi-idän tuntijoista