Yksi Irakin sodan tahattomista seurausvaikutuksista saattaa asiantuntijoiden mukaan olla maltillisten muslimien radikalisoituminen Kaakkois-Aasiassa. Toistaiseksi tilanne on ollut melko rauhallinen suurissa muslimimaissa Indonesiassa ja Malesiassa, mutta sodan pitkittyessä radikalisoitumisen riskit kasvavat. Muslimit ovat myös verkottuneet Kaakkois-Aasian maissa, joten ääriaineksia saattaa nousta pintaan yllättävilläkin tahoilla.
"Erityisesti Indonesiassa Irakin sota saattaa johtaa islamilaisten ääriainesten vahvistumiseen. Taloustilanne on huono ja köyhyyttä ja työttömyyttä on paljon", arvioi thaimaalaisessa Mahidolin-yliopistossa Kaakkois-Aasian kulttuuria ja historiaa opettava tohtori Marja-Leena Heikkilä-Horn.
Malesian tilannetta hän ei pidä yhtä herkkänä, koska taloudessa menee paremmin ja pääministeri Mahathir Mohamadin hallitus on onnistunut luomaan itsestään kuvan islamilaisia arvoja tukevana hallituksena.
"Ei kuulu Malesian poliittiseen kulttuuriin protestoida ja huutaa kaduilla. Mutta vihaa on kyllä siellä", arvioi puolestaan Malesian strategiantutkimuslaitoksen tutkija Vincent Lim.
Ääriryhmät hajallaan
Kiihkoislamin nousua Kaakkois-Aasiassa on osattu pelätä etenkin sen jälkeen kun Singaporen poliisin paljastamat terrorisuunnitelmat ja Balin pommi-isku osoittivat, että al-Qaida-tyyppinen uskonkiihko on ulottanut lonkeronsa maltillisesta islamin tulkinnasta tunnettuun Kaakkois-Aasiaan.
Toistaiseksi sodan- ja Yhdysvaltain-vastaiset mielenosoitukset ovat olleet melko pieniä verrattuna esimerkiksi sotaa edeltäneeseen rukouskokoukseen, joka keräsi eri arvioiden mukaan 500 000 — 800 000 muslimia Indonesian Surabayaan.
Indonesian suuret muslimijärjestöt Nahdlatul Ulama ja Muhammadiyah, joilla kummallakin on kymmeniä miljoonia jäseniä, vastustavat sotaa, mutta ovat kehottaneet jäseniään rauhallisuuteen.
"Pystymme kontrolloimaan jäsenemme. Indonesialainen islam on rationaalista eikä tunteiden läpitunkemaa", sanoi Muhammadiyahin johtaja Syafii Maarif äskettäin.
Indonesiassa toimii lukuisia pienehköjä ääriryhmiä, jotka ovat kuitenkin Balin iskun jälkeen menettäneet jonkin verran kannatustaan.
"Ääriryhmät ovat hajallaan, mutta toisaalta ne ovat ameebamaisia yhteenliittymiä, jotka helposti muuttuvat toisiksi ryhmiksi. Niillä on myös paljon kontaktipintaa maltillisiin järjestöihin", sanoo Heikkilä-Horn.
Tämä puolestaan merkitsee sitä, että radikaalit vaikutukset voivat helposti levitä maltilliseenkin väestönosaan.
Kesto ratkaisee
Pikkuryhmiin kuuluva ääriradikaali Islamin puolustusrintama on ryhtynyt keräämään vapaaehtoisia pyhään sotaan Irakiin. Ryhmän Osama bin Ladenin kuvalla varustetun toimiston edessä Jakartassa on kiemurrellut jono innokkaita pyörärikshan polkijoita ja työttömiä. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole rahaa eikä passia, ja siksi heidän toiveensa päästä "katkomaan kurkkuja amerikkalaisilta ja briteiltä" ei todennäköisesti toteudu.
Heikkilä-Hornin mielestä sodan kestolla on suuri merkitys sille, millaiset vaikutukset sillä on esimerkiksi Indonesiassa. "Jos sodasta tulee pitkä, vaikutukset voivat olla isot. Ja varsinkin jos Irakiin tulee miehityshallinto, jota vastustamaan tarvitaan aktivisteja ja terroristeja, vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen."
Sodan vaikutukset eivät välttämättä rajoitu myöskään suuriin muslimimaihin, sillä islam on Kaakkois-Aasiassa verkottumassa ja vahvistamassa asemaansa myös maissa, joissa se ei ole valtauskonto.
"Esimerkiksi Malesiasta on virrannut rahaa moskeijojen rakentamiseen ja pyhiinvaellusmatkoihin Kambodzhassa ja Burmassa asuville muslimeille. Se on merkinnyt islamin aseman tuntuvaa vahvistumista niissä. Monesti unohdetaan myös, että Irakissa on paljon esimerkiksi thaimaalaisia opiskelijoita. Sieltä saattaa tulla mujahedinejä Etelä-Thaimaan muslimiväestön keskuuteen", Heikkilä-Horn sanoo.