Helsinki Kansantaloustieteen professori Bengt Holmström sanoo pelkäävänsä, että Yhdysvallat luisuu sotaan Irakin kanssa.
"En tietenkään toivo sotaa. Pääkaupungissa Washingtonissa on jo nähty ensimmäiset suuret sodanvastaiset mielenosoitukset. Perusamerikkalaiset haluavat pysyä omalla mantereellaan eivätkä sotkeentua muun maailman taisteluihin", arvioi Holmström pikavisiitillään Suomessa.
Holmström on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia taloustieteilijöitä. Hän toimii tällä hetkellä kansantaloustieteen professorina Yhdysvalloissa Massachusetts Institute of Technology'ssä eli MIT:ssä.
Helsinkiin Holmström saapui Elinkeinoelämän valtuuskunnan kutsusta puhumaan EVA-foorumissa aiheesta Onko kapitalismi kriisissä?
Holmströmin mielestä Irakin sota ei olisi edes mahdollinen ilman syyskuun 11. päivän terroristi-iskuja New Yorkissa ja Washingtonissa syksyllä 2001. "Se päivä ja ne tapahtumat ovat presidentti George W. Bushin mandaatti. Silloin ulkopuoliset voimat hyökkäsivät ensimmäisen kerran Yhdysvaltain historiassa mantereella sijaitsevia kohteita vastaan."
Kapitalismi on
jäänyt yksin
Jos mahdollisesta Irakin sodasta tulee lyhyt, niin sen vaikutukset maailmantalouteen ovat Holmströmin mukaan pääasiassa myönteisiä: epävarmuus häviää ja maailmantalous voi nousta ilman jatkuvaa sodan uhkaa.
"Sodasta tulee kallis amerikkalaisille, jos se venyy pitkäksi. Sota on yleisesti ollut elvyttävä tekijä kansantaloudessa, kun valtion puolelta tulee uutta kysyntää. Se on perinteistä talousoppia, mutta se ei ehkä toimi enää tämän päivän maailmassa. Pitkittyessään sota voi lamaannuttaa läntisen maailman talouden. En kuitenkaan usko, että maailmaa uhkaisi samanlainen syvä lama kuin 1930-luvulla", arvioi Holmström Kalevan haastattelussa.
Holmström naurahtaa puheille kapitalismin kriisistä. "Kaikki sen vaihtoehdot ovat hävinneet."
Hän haluaa puhua mieluummin osakemarkkinoiden luottamuskriisistä kuin kapitalismin kriisistä. Osakemarkkinoiden kriisi on Holmströmin mukaan käytännössä jo paljolti hoidettu. Yhdysvaltain kirjanpitoskandaalit suurissa pörssiyhtiöissä johtivat lakien kiristyksiin ja myös uuteen pörssilainsäädäntöön.
Uusi kriisi voi Holmströmin mukaan tulla rahoitusmarkkinoilta. "Poliitikot ja vallanpitäjät näkevät syypääksi talouden ahdinkoon rahoitusmarkkinat, joita aletaan säädellä uudelleen. Sellainen vaara on todellinen, koska maailmalla rahoitusmarkkinoita tunnetaan huonosti."
Holmström kannattaa vapaita rahoitusmarkkinoita. Niin sanottu Tobinin vero eli malli, jossa maailman rahavirroista perittäisiin esimerkiksi prosentin kymmenys kehitysmaiden auttamiseen on Holmströmin mukaan käytännössä mahdotonta. "Veroa ei pystyisi perimään yksikään valtio."
Tobinin vero tarjoaisi esimerkiksi globalisaation vastustajille yhden keinon puuttua maailman rahaviroihin.
"Globalisaatio varsinkin rahoitusmarkkinoilla on Suomen kannalta erittäin tärkeä. Suomestakin varat pitää sijoittaa jonnekin rajojen ulkopuolelle. Globaalit rahamarkkinat ovat Suomelle siunaus. Köyhät maat tarvitsevat pääomia aivan kuten Suomikin nautti sotien jälkeen kansainvälisestä rahoituksesta."
Työttömyyttä
ei voi hyväksyä
Bengt Holmströmin mukaan Suomella menee taloudellisesti erittäin hyvin.
"Suomen kriisi 1990-luvun alussa tuli ennen muuta Eurooppaa. Lama puhdisti Suomen. Täällä tehtiin kymmenen vuotta sitten se, mikä monessa Euroopan maassa on vielä edessä. Työttömyys on kuitenkin Suomen suuri ongelma. Kymmenen prosentin työttömyys ei ole hyväksyttävää. Suomi aliarvioi työn itseisarvoa ihmiselle."
Tasaisista tuloista ja tulonjaosta on Holmströmin mukaan tullut työtä tärkeämpi itseisarvo.
"Suomessa pitäisi sallia tuloeroja enemmän. Elämässä on paljon muutakin kuin tuloja", painottaa Holmström ja lisää, että näkemys on täysin henkilökohtainen.
Holmström painottaa, että talouden ja rahamarkkinoiden vapauden eteen on tehtävä kovasti töitä.