Irakin kasvava väkivalta ja päivä päivältä synkkenevät uutiset sodan umpikujasta ovat saaneet kasvavan enemmistön amerikkalaisista vertaamaan Irakin tilannetta Vietnamin sotaan yli kolmekymmentä vuotta sitten.
Jopa presidentti George W. Bush taipui ensimmäisen kerran julkisesti myöntämään NBC-televisiokanavan haastattelussa viime viikolla, että Irakin tilanteella on yhtäläisyyksiä Vietnamiin tapahtumiin.
Bushin myönnytys kertoo hyvin, kuinka syväksi Valkoisen talon epätietoisuus sodan jatkosta on päässyt. Lauantaina esikuntansa kanssa pitämästään puolentoista tunnin hätäpalaverista presidentti kiirehti julkisuuteen vakuuttamaan, että sodan tavoitteet säilyvät ennallaan vaikka taktiikka muuttuisikin.
Tällä presidentti tarkoitti ensisijassa sitä, että Irakin hallitukselle asetetaan nyt aikarajat joihin mennessä sen on muun muassa saatava eri puolilla maata taistelevat yksityisarmeijat riisutuksi aseista.
Vetäytymisestä tulossa poliittinen pakko
Tähän mennessä Valkoinen talo on tiukasti kieltäytynyt edes puhumasta aikarajoista, koska niille asetettujen tavoitteiden saavuttamatta jääminen olisi helppo kirjata Yhdysvaltain tappioksi. Monien tarkkailijoiden mukaan nyt puheet aikarajoista ovat republikaanien viimeinen oljenkorsi ja yritys luoda sodankäyntiin uskottavuutta ennen marraskuun 7. päivän vaaleja.
Tosiasiassa jo yli 60 prosenttia amerikkalaisista epäilee, että Irakin hallitukselta puuttuvat sekä miehet että kalusto suorittamaan tehokasta yksityisarmeijoiden aseriisuntaoperaatiota. Keskeinen tavoite on estää hallituksen sotilaita itseään liittymästä niihin.
Amerikkalainen kansalaismielipide onkin yhä enemmän kysymässä, miksi Yhdysvaltain ylipäänsä enää pitäisi olla Irakissa, kun Yhdysvalloissa julkaistujen tiedustelujen mukaan enemmistö irakilaisista haluaisi miehitysarmeijan pois maastaan? Miksi amerikkalaissotilaita pitää yhä tapattaa, kun Saddam Hussein on on jo kaadettu?
Uskottavuutensa menettäneen Bushin kerrankin realismiin perustuvia varoituksia vetäytymisestä ei enää kuunnella hänen toistellessaan, että lähtö johtaisi Yhdysvaltain ja sen liittolaisten turvallisuuden kannalta paljon nykyistä vaarallisempaan tilanteeseen eli shiia- ja sunnimuslimien keskinäiseen sotaan ja Yhdysvalloille vihamielisten hallitusten ja uskonnollisten ryhmittymien etupiirijakoon Lähi-idässä.
Presidentin kun pitäisi samalla kertoa myös se, että Saddam Husseinin rautaisessa otteessaan hallitsema Irakin diktatuuri oli amerikkalaisten turvallisuuden kannalta moninkertaisesti parempi vaihtoehto kuin nykyisen miehityksen aikaansaama väkivaltainen kaaos näköpiirissä olevine seurauksineen.
Jopa Washingtonin hallituslähteet ovat ensimmäistä kertaa alkaneet epävirallisesti antaa ymmärtää, että amerikkalaisten vetäytymisestä on tulossa poliittinen pakko samalla tavalla kuin Vietnamissa kävi. USA:n oli lähdettävä maasta, kun sodalla ei enää ollut amerikkalaisäänestäjien tukea.
"Meidän on nyt pakko tehdä selväksi irakilaisille, että heidän on otettava vastuu maastaan", perusteli New York Timesille yksi hallituksen virkamiehistä nimettömänä Bagdadin heiveröiselle hallitukselle suunniteltua ukaasia.
"Emme voi olla siellä loputtomiin."