Wien
Irakin sota on kasvattanut amerikkalaisvihan ja Nato-antipatian huippuunsa liittoutumattomassa Itävallassa. Saddam Husseinia pidetään yhtenä julmimmista diktaattoreista, mutta suurin osa itävaltalaisista tuomitsee USA:n sotatoimet. Presidentti George W. Bushin ulkopolitiikkaa kritisoidaan voimakkaasti Wienin kaduilla, tiedotusvälineissä ja parlamentissa.
Ainoastaan liittokansleri Wolfgang Schüssel ja hänen johtamansa konservatiivinen Itävallan kansanpuolue vetävät varovaista linjaa, joka pysyttelee sodan ja rauhan rintaman välissä. Schüssel vastasi kuitenkin kansalaisten odotuksiin sulkemalla Itävallan ilmatilan amerikkalaisten kalustokuljetuksilta hyökkäysten alettua.
Puolueettomuus vahvistanut asemaansa
Lisääntyneen vihamielisyyden USA:ta kohtaan aistivat myös Itävallassa asuvat amerikkalaiset, jotka välttävät mieluummin poliittisia keskusteluja. USA:n ansiot Euroopan vapauttajana ja jälleenrakentajana toisen maailmansodan jälkeen jäävät nykypolitiikan kritiikin varjoon.
Lähi-Idän tilanteen myötä puolueettomuus on vahvistanut entisestään asemaansa itävaltalaisten keskuudessa. Tuoreen kyselyn mukaan 94 prosenttia Itävallan kansalaisista haluaa maansa pysyvän puolueettomana Irakin sodan aikana. Tämä merkitsee kieltäytymistä kaikesta sotatoimia tukevasta yhteistyöstä.
Yleisen mielipiteen ja opposition painostuksessa Wolfgang Schüsselin oikeistohallitus sulki sodan ajaksi Itävallan ilmatilan, joka on yksi amerikkalaisten päälentoväylistä Lähi-Idän alueelle.
Schüssel julisti samalla maahan puolueettomuustilan, mutta ei ole vieläkään ottanut selvästi kantaa USA:n hyökkäysten oikeutukseen. Sodan jälkeisen humanitäärisen avun merkitystä kansleri on korostanut useampaan otteeseen.
EU-armeijaa kannatetaan
Jo syksyllä 2001 Itävallan Nato-jäsenyyden puolesta puhunut Schüssel joutuu toistaiseksi luopumaan suunnitelmistaan. Itävaltalaisten enemmistö vastustaa USA:n ohjailemaa riitaista sotilasliittoa, jonka tulevaisuus on epävarma. Liittokansleri Schüssel ja ulkoministeri Benita Ferrero-Waldner pyrkivät nyt tiivistämään yhteistyötä Naton kanssa rauhankumppanuuden puitteissa.
EU:n omaa puolustusliittoa kannattaa yli 60 prosenttia kansasta. Perustuslakiin kirjattu puolueettomuus on itävaltalaisille kuitenkin identiteettikysymys. Vaikka maa liittyisi yhteiseen eurooppalaiseen armeijaan, lähes 70 prosenttia kansalaisista haluaisi säilyttää puolueettomuuden mahdollisimman pitkälle.
Wolfgang Schüssel toivoo Irakin tilanteen ja Nato-vastaisuuden lisäävän itävaltalaisten haluja investoida omaan maanpuolustukseen. Schüsselin hallitus on joutunut jatkuvasti lykkäämään puolustusvoimien hävittäjäkoneostoja, joita kansa ja oppositiopuolueet vastustavat jyrkästi.