Yhdysvaltain seuraava hallitus joutuu The Washington Post -lehden mukaan pyytämään kongressilta ainakin 70 miljardia dollaria (55 miljardia euroa) lisää rahaa Irakin sodan kustannuksiin. Lisärahoituksen tarve on ollut tiedossa, mutta Bushin hallinto ei kaipaa asialle julkisuutta ainakaan juuri ennen presidentinvaaleja.
Jos 70 miljardia dollaria pitää paikkansa, se nostaa Irakin sodan hinnan melkein 240 miljardiin.
Osa korotuksesta saattaa kattaa myös joitakin Afganistanin operaatioita ja osa mennä Irakin jälleenrakennuksen piikkiin, mutta hintalappu on uskottava.
George W. Bush on käynyt kaksi kertaa kongressissa samalla asialla kevään 2003 jälkeen, mutta hän ei ole voinut, uskaltanut tai osannut pyytää kerralla kunnon summaa. Hallinnon sisällä tosin esitettiin jo ennen sotaa laskelma kulujen nousemisesta 200 miljardiin, mutta laskelman tekijää ei ole kuulemma näkynyt sen koommin julkisuudessa.
Täytyy tietenkin kysyä, mitä amerikkalaiset veronmaksajat ovat rahoillaan saaneet. Ja kai he nyt keskustelevat asiasta vaalien aattona?
Vastinetta on syntynyt. Pitkällä aikavälillä Yhdysvaltain strateginen jalansija Lähi-idässä vahvistuu. Lyhyellä tähtäimellä alueen kokonaisturvallisuus on kuitenkin heikommalla tolalla kuin ennen sotaa. Eikä kukaan tiedä, mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua.
Yhdysvaltain omasta turvallisuudesta on vaikea sanoa mitään todennäköistä sen lisäksi, että Saddam ei sitä uhannut.
Amerikkalaisia kaatuneita on nyt 1 100, haavoittuneita moninkertainen määrä. Lisäksi on kuollut joukko irakilaisia siviileitä, ja diktaattori on häkissä.
Yhdysvalloissa ei kuitenkaan keskustella suosiotaan menettäneen sodan hinnasta vaan siitä, mentiinkö Irakiin oikeilla perusteilla ja miten monta sataa tonnia räjähdysaineita on tänään kapinallisten käsissä.
Vaikka John Kerry voittaisi vaalit, hän marssisi Bushin tavoin käsi ojossa kongressiin. Hän on ilmoittanut kampanjassaan, että Irakissa pysytään. Amerikkalaisten joukkojen mahdollinen korvaaminen liittouman muilla joukoilla tulee kyseeseen hänen ensimmäisen presidenttikautensa loppupuolella.
Miksi Irakissa sotiminen maksaa niin jumalattomasti?
Vietnamin sodan hinnaksi amerikkalaisille on väitetty nykyrahassa 500 miljardia dollaria, mutta siellä taisteltiin ankarasti vuosikausia ja esimerkiksi helikoptereita tuhoutui tuhatmäärin.
Nykytekniikka on paljon kalliimpaa kuin 1970-luvulla. Tappokoneiden yksikköhinnat ovat moninkertaistuneet.
Suurin summa uppoaa Irakissa kuitenkin pelkästään joukkojen ja tukikohtien läsnäolon jatkamiseen. Miehittäjä vie vaativiin oloihin kaiken tarvitsemansa ulkoa ilmastoinnista alkaen. Kalusto kuluu ja henkilökunnalle maksetaan korotettua palkkaa.
Joukkojen ylläpidosta huolehtivat paljolti yksityiset firmat, ja valtavat rahasummat houkuttavat väärinkäytöksiin. Esimerkiksi varapresidentti Dick Cheneyn aiemmin johtama Halliburton-yhtiö lienee laskuttanut asevoimia olemattomista polttoaineesta ja ruoka-annoksista.
Sodan dollarihinnan laskeminen veronmaksajan kannalta on vaikeaa. Kuka tietää, paljonko rahaa on kadonnut sodalla pelaavien yritysten pussiin ja paljonko sitä kiertää takaisin supervaltaan antamalla töitä ja lisäämällä kulutusta ja verotuloja. Ei kukaan.