Irakin kurdeista lähes 93 prosenttia on äänestänyt kansanäänestyksessä itsenäisyyden puolesta, kertoo kurdien vaalikomitea.
Neuvoa-antava äänestys oli maanantaina, ja vaaliuurnilla kävi yli 3,3 miljoonaa ihmistä.
Jännitteet Irakin kurdialueella pidetyn kansanäänestyksen ympärillä jatkuvat. Irakin pääministeri Haider al-Abadi vaati keskiviikkona äänestyksen mitätöintiä. Hän ilmoitti, ettei Irak aio koskaan käydä keskusteluja äänestyksen tuloksista.
Irakin kurdit äänestivät maanantaina neuvoa-antavassa äänestyksessä alueen itsenäisyydestä. Tuloksien julkistamista odotettiin edelleen keskiviikkona, joskin ennalta on jo pidetty varmana, että itsenäisyys saa puolelleen enemmistön.
Irakin ohella muun muassa Turkki ja Iran ovat vastustaneet hanketta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kurdijohtaja Masud Barzanin hallinnon johdolla järjestetyllä äänestyksellä ei ole ollut edes kaikkien Irakin kurdien tukea.
- Irakin kurdien sisällä on pahoja ristiriitoja, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
- Jos itsenäistyminen koetaan niin, että Barzani ja hänen tukijansa vahvistavat asemansa Kurdistanin johdossa, se ilman muuta vaikeuttaa prosessia.
Taistelutkin mahdollisia
Äänestys on lisännyt jännitystä jo ennestäänkin jännittyneellä alueella.
- Kun ruokitaan ajatusta itsenäisyydestä tässä tilanteessa, se synnyttää konflikteja Irakin sisällä, Juusola sanoo.
Juusola pitää mahdollisena jopa taistelujen puhkeamista. Suurin riski tähän on kurdien ja puolisotilaallisten shiiajoukkojen välillä.
Erityisen huolestuttava tilanne on Juusolan mukaan kiistellyllä Kirkukin alueella, joka ei ole virallisesti kuulunut kurdien itsehallintoalueeseen. Alueella asuu kurdien ohella sunniarabeja, turkmeeneja, kristittyjä, assyrialaisia ja armenialaisia.
- Kaikilla ryhmillä on tyypillisesti tukija ulkopuolella. Esimerkiksi Turkki katsoo ajavansa turkmeenien asiaa. Näihin liittyy aina eskaloitumisen vaara, pohtii Juusola.
Vipuvartta neuvotteluihin
Juusola arvioi, että maailma on pikkuhiljaa heräämässä ajatukseen Irakin kurdien itsenäistymisestä ja että ajatuksella alkaa olla realistista pohjaa.
- Ymmärretään, että kurdikysymys on pitkään ollut ratkaisematta ja että valtiomuodostus nimenomaan Irakin alueella on jatkunut jo 1990-luvun alusta.
Suurin ongelma olisi itsenäistyvän valtion rajojen määritteleminen.
Juusola ei silti usko alueen itsenäistymiseen lyhyellä tähtäimellä.
- Jos muutosta tapahtuisi muutaman vuoden sisällä, se tapahtuisi todennäköisesti konfliktin kautta, hän haarukoi.
- Kuvittelisin, että itsenäinen kurdivaltio olisi mahdollinen aikaisintaan kymmenen vuoden päästä.
Äänestyksen ei uskota johtavan välittömään itsenäisyysjulistukseen. Masud Barzani on uutistoimisto AFP:n mukaan vakuuttanut, että kurdit haluavat vuoropuhelua Irakin hallituksen kanssa. Sen sijaan Barzanin uskotaan pyrkivän käyttämään äänestystulosta hyödyksi neuvotteluissa hallituksen kanssa.