Helsinki Vaiheikas ura vei Saddam Husseinin köyhän talonpoikaisperheen pojasta arabimaailman tunnetuimmaksi ja vihatuimmaksi johtajaksi. Pitkä ura yhdellä maailmanpolitiikan myrskyisimmistä paikoista ajoi Saddam Husseinin jo vuosia sitten samanlaisiin bunkkereihin, jollaisessa valtakausi sai lauantai-iltana lopullisen päätöspisteensä.
Saddam Husseinin kerrotaan syntyneen pienviljelijäperheeseen Tikritin lähellä sijaitsevassa kylässä 28. huhtikuuta 1937. Opiskelijapolitiikka vei nuoren miehen mukanaan, ja vuonna 1957 Saddam liittyi kiellettyyn Baath-sosialistipuolueeseen.
Saddam osallistui alle 30-vuotiaana kahteen epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, istui neljä vuotta vankilassa ja vietti pitkiä aikoja maanpaossa.
Hän avioitui 26-vuotiaana serkkunsa Sajida Chairallihin kanssa. Pari sai kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Pojat Uday ja Qusay kasvoivat isänsä lähimmiksi liittolaisiksi.
Verisillä puhdistuksilla yksinvaltiaaksi
Baath-puolue otti vallan Irakissa vuonna 1968. 31-vuotias Saddam käytti ylintä valtaa Irakin armeijassa ja paranteli poliittisia asemiaan nimittämällä ystäviään merkittäville paikoille.
Vuonna 1979 Saddam Hussein nousi Baath-puolueen pääsihteeriksi ja Irakin johtoon. Alkoi verinen puhdistus, jonka aikana Saddam raivasi vastustajansa tieltään.
Irak kävi sotaa Irania vastaan lähes koko 1980-luvun ajan. Sota vei maan talouden vararikon partaalle, ja valtion varojen hupeneminen johti vuonna 1990 öljyrikkaan Kuwaitin miehitykseen. Miehitystä seurannut Persianlahden sota tuhosi Irakin sotilaallisesti, mutta Yhdysvallat ei onnistunut syrjäyttämään Saddamia.
YK:n talouspakotteiden ja länsimaiden vihan kuristamassa Irakissa Saddam Husseinista tuli pelätty ja pelokas johtaja, joka eli loisteliaissa palatseissa, palkkasi kaksoisolentoja hämäämään mahdollisia hyökkääjiä ja nukkui parin tunnin mittaiset yöunensa hampaisiin asti aseistautuneena maanalaisissa bunkkereissa.
Kovat otteet eristivät Irakin
Toisinajattelijoille Saddamin koko valtakausi oli kovaa aikaa. Shiiamuslimien ja Pohjois-Irakin kurdien liikehdintä murskattiin rajusti. Saddamin otteet muistuttivat monia Stalinista, jota diktaattori tunnusti ihailevansa. Hänen kerrotaan pikaistuksissaan ampuneen alaisiaan, mutta myös heltyneen yllättäen säästämään kuolemaantuomittujen hengen.
Saddamin ulkopolitiikka perustui kansainvälisen yhteisön kärsivällisyyden rajojen koetteluun. Monen asiantuntijan mielestä Saddam valitsi mieluummin eristäytymisen ja muiden maiden vihan kuin häpeällisiksi kokemansa kompromissit.
Keväällä 2003 Yhdysvaltain johtama liittouma aloitti hyökkäyksen Irakia vastaan. Bagdad vallattiin 9. huhtikuuta. Saddamin hallinto mureni, Baath-puolueen aktiivit ryhtyivät sabotaasiin miehitysjoukkoja vastaan ja Saddam pakeni Bagdadista.
Yhdysvaltain armeija kertoi 14. joulukuuta pidättäneensä Saddam Husseinin tämän kotikaupungissa Tikritissä. Pienessä bunkkerissa piileksinyt Saddam ei tehnyt vangittaessa vastarintaa.