Yhdysvalloissa tehty riskinarviointi löytää Irakin biologisia aseita kolmea päätyyppiä: viruksista isorokon, bakteereista pernaruton ja toksiineista botuliinitoksiinin, listaa epidemiologi Heikki Korpela.
Kemiallisista aseista taas riskianalyysissä ovat mukana hermokaasut sariini ja VX. Ydinaseita Irakilla ei uskota olevan, joskin se voisi saastuttaa öljykenttänsä miinoitteiden sekaan sijoittamillaan radioaktiivisilla partikkeleilla.
Riskianalyyseissa on otettu huomioon ne biologiset aseet, joita Irak on voinut ostaa. Samoja asioita ovat maassa selvitelleet YK:n asetarkastajatkin.
Epidemiologi Korpela toimii myös kansanterveystieteen dosenttina Kuopion yliopistossa ja elintarvikehygienian dosenttina Helsingin yliopistossa. Hänet tunnetaan arvostettuna tiedemiehenä myös ulkomailla.
Kansainvälisistä lähteistä kerätyssä NBC-kirjassa (ydin-, biologiset ja kemialliset aseet) botuliinitoksiini listataan joukkotuhoaseena kärkeen. Pernarutto ja isorokko seuraavat lähes yhtä suurella teholla, joskin niiden vaikutus on pitkällä aikavälillä laajempialainen.
Tehokas ja halpa ase
Biologisen aseen eduista luultavasti suurin on sen halpa hinta, suuri tehokkuus ja vihollisen vaikeudet sen havaitsemisessa, suojautumisessa ja altistuneiden hoitamisessa.
Arvioidaan, että esimerkiksi yksi gramma toksiinia riittää tappamaan kymmenen miljoonaa ihmistä. Botuliinitoksiinin puhdistettu muoto on noin kolme miljoonaa kertaa sariini-hermokaasua tappavampaa. Yksi sillä lastattu Scud-ohjus kattaisi 3 700 neliökilometriä eli 16-kertaisen alan verrattuna sariiniin. Kyseinen pinta-ala on viisi kertaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteenlaskettu pinta-ala, noin 750 neliökilometriä.
"Näin voisi tapahtua tietysti vain kaikkein maksimaalisimmissa olosuhteissa. Levitykseen nimittäin vaikuttavat sääolosuhteet, tuulen suunta ja monet muut tekijät. Virusten, bakteerien ja toksiinien levitys kun vaatii sekin ammattitaitoa, ja sitä tuskin Irakista löytyy riittävästi", tähdentää Heikki Korpela.
Amerikkalaissotilaat rokotettu
Korpelan saaman tiedon mukaan melkein kaikki Persianlahdelle lähetetyt amerikkalaiset sotilaat ovat saaneet pernaruttoa ja isorokkoa vastaan rokotukset. Riskiryhmät sotilaista on rokotettu vielä botuliinitoksiinia vastaan. Edelleen sotilailla on suojavaatetus sekä biologista että kaasuasetta vastaan.
Amerikkalaiset sotilaat käyttävät tarvittaessa suojanaamaria estämään pernaruton kulkeutumista keuhkoihin, hermokaasujen vaikutusta sekä osittain myös isorokkoa sekä radioaktiivista pölyä vastaan.
Näissä suojanaamareissa on sekä hiukkassuodatin että aktiivihiilisuodatin. Osa viruksista jää hiukkasuodattimeen. Pienikokoisen isorokkoviruksen kulkeutumista ihmiseen se ei Korpelan mukaan kuitenkaan täysin estä.
Eri maiden sotilasasiantuntijoiden mukaan Irakilla on edelleen ohjuskalustoa, jolla se pystyisi ulottamaan biologisen ja kaasuaseen iskuja Kuwaitiin ja Israeliin.
Isorokkovirusta piilossa
Maailman terveysjärjestö WHO julisti isorokon virallisesti kuolleeksi vuonna 1980, ja sitä pitäisi olla enää WHO:n valtuutuksen mukaan laboratorioissa enää Yhdysvalloissa ja Venäjällä.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA on kuitenkin tehnyt listan niistä maista, joilla isorokkovirusta on edelleen hallussaan. Listasta löytyvät mm. Irak ja Pohjois-Korea.
"Näiden maiden armeijoissa on jatkettu sotilaiden rokottamista isorokkoa vastaan aivan näihin päiviin saakka", toteaa epidemiologi Korpela.
Valmiussuunnitelma varalla
Vaikka riski isorokon leviämisestä Lähi-idästä Suomeen olisi Korpelan mukaan pieni, sen varalta on valmiussuunnitelmaa. "Lähi-idän ja Suomen väliltä löytyy leveä puskuri isorokkoa vastaan. Välissä on monia maita, mutta vilkas lentoliikenne voi tuoda sairauden myös tänne."
Joukkorokotuksia mahdollisen joukkotuhoaseen käytön jälkeen ei kuitenkaan heti aloitettaisi. "Mutta valmiutta täytyy joka tapauksessa lisätä ja kehittää", tähdentää Korpela.
Viimeinen isorokkovirus Suomeen tuli Venäjältä rajavartiosotilaan mukana 1936 Puolangalle. Silloin se levisi Pohjois-Suomeen yhdeksälle paikkakunnalle ennen kuin tauti onnistuttiin torjumaan.
