Kolumni

Irakin ase­se­lon­teon jakelu vastoin YK:n pe­ri­aat­tei­ta

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma numero 1441, jossa Irakilta vaadittiin selontekoa joukkotuhoaseistaan ja -ohjelmistaan, ei jakanut turvaneuvoston

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma numero 1441, jossa Irakilta vaadittiin selontekoa joukkotuhoaseistaan ja -ohjelmistaan, ei jakanut turvaneuvoston jäsenmaita vuohiin ja lampaisiin sen suhteen, kuka saa lukea heti koko selonteon ja kuka valitut palat myöhemmin.

Se, miten selonteko kuitenkin päätyi varsinaisten asetarkastajien lisäksi vain viidelle pysyvälle jäsenmaalle eli Yhdysvalloille, Ranskalle, Britannialle, Venäjälle ja Kiinalle, on oikeus- ja hyvän hallinnon periaatteiden kannalta ainakin harmillista ja hämmentävää.

Tulkintavaihtoehtoja on kaksi. Toisen mukaan kyse on turvaneuvoston ylipaineisen sihteeristön manipuloidusta törttöilystä. Toisen mukaan Yhdysvallat, joka tuntuu olevan Irakin kysymyksessä "asianosaisempi" kuin kaikki muut, vähät välitti normaaleista toimintaperiaatteista ja käveli vähintään neuvoston 10 vaihtuvan jäsenmaan sekä pääsihteeri Kofi Annanin yli.

Mieleen nousee joka tapauksessa "väärä" kysymys, ollaanko YK:ssa luomassa uusia yksipuolisia käytäntöjä.

Irak luovutti kolme kappaletta selontekoja, jotka menivät YK:n asetarkastajille Unmovicille, kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle sekä turvaneuvostolle YK:n päämajaan. Turvaneuvoston kerrotaan sopineen, että Unmovic ja IAEA saavat analysoida paperit ensin.

Normaalin käytännön mukaan turvaneuvoston liian pienen sihteeristön monistuskoneet olisivat käynnistyneet, ja 15 jäsenmaan avustajatasoiset diplomaatit olisivat ryhtyneet jonottamaan 12 000 liuskaansa. Pysyvien jäsenten kyynärpäät ovat tavallisesti terävimmät.

Turvallisuusneuvosto ei pysty kuitenkaan päätöksiin, joissa osa materiaalista todettaisiin osalle eli vaihtuville jäsenille liian arkaluontoiseksi tai liian luottamukselliseksi. Nyt ne ovat saamassa vain toimitetun version Irakin selvityksestä, jonka on arveltu sisältävän hankalaa tietoa joukotuhoaseiden valmistamisesta ja tarvittavien materiaalien hankinnasta.

Amerikkalaiset diplomaatit ilmeisesti nappasivat neuvoston saaman alkuperäisen paperikasan. Se käytti myös vaikutusvaltaansa neljään muuhun pysyvään jäseneen, jotka ovat kaikki ydinasemaita. Amerikkalaiset kopioivat paperit vain niille. Muiden joukossa arvosteltiin raportin kaappausta eriarvoistavana ja sopimuksen vastaisena.

Annan piti amerikkalaisten toimintaa onnettomana ja toivoi, ettei se toistu.

Unmovicilla ei ole mitään tekemistä aseseolonteon jakelun kanssa, mutta Yhdysvallat on pyrkinyt voimakkaasti vaikuttamaan asetarkastajien toimintaan Irakissa. Unmovicilta on vaadittu lisää vauhtia ja aggressiivisuutta.

Olisi kuitenkin tärkeää, että se saisi rauhassa perehtyä Irakin todisteluihin ja vetää tarkastuksiaan koskevia johtopäätöksiä. Se ei esitä selonteosta arveluita vaan sen asiantuntijamandaatti kattaa havaittujen faktojen raportoinnin.

Parhaassa tapauksessa Unmovic voinee löytää olemassaolevan tiedon perusteella Irakin selonteosta aukkokohtia, jotka auttavat suuntaamaan seuraavia tarkastuksia.

Kaikilla turvaneuvoston jäsenmailla ei näytä kuitenkaan olevan yhtäläisiä mahdollisuuksia arvioida Irakin selonteon kattavuutta ja paikkansapitävyyttä eikä sitä vastaan mahdollisesti esitettäviä amerikkalaisten todisteita.