Vaikka Irak kärsi murskaavan tappion Persianlahden sodassa 1991, on maalla edelleen Lähi-idän miesluvultaan suurin armeija. Mitään voiton mahdollisuuksia Irakilla ei ole Yhdysvaltojen huippunykyaikaista sotakoneistoa vastaan. Useiden arvioiden mukaan Irak pyrkiikin sodan syttyessä tuottamaan vain mahdollisimman suuria tappioita amerikkalaisille.
Amerikkalaisten tappioiden kasvaessa voisi Irak toivoa kääntävänsä maailman ja ehkä Yhdysvaltojenkin yleisen mielipiteen niin selkeästi sotaa.
Irakin asevoimien miesvahvuus on asiantuntija-arvioiden mukaan 389 000 miestä. Miesvahvuus jakautuu seitsemäksi armeijakunnaksi, joista viisi kuuluu tavanomaisen armeijan joukkoihin. Irakin parhaiksi joukoiksi arvellaan kahta tasavaltalaiskaartin armeijakuntaa.
Irakin presidentti Saddam Hussein on myös asevoimien ylipäällikkö. Hänen nuorempi poikansa Qusay puolestaan on tasavaltalaiskaartin joukkojen ylipäällikkö. Myös muut keskeiset sotilaskomentajat ovat Saddamin sukulaisia tai heimolaisia Saddamin kotikaupungin Tikritin alueelta.
Saddam on julistanut nyt, niin kuin myös ennen Persianlahden vuoden 1991 sotaa, Irakin jaetuksi neljään sotilaspiiriin. Niiden komentajat ovat Saddamin uskottuja ja vastuussa suoraan hänelle itselleen.
Tasavaltalaiskaartiin kuuluu 60 000-70 000 miestä. Lisäksi on olemassa noin 12 000-15 000 miehen kaartin erikoisjoukko-osasto. Se toimii myös presidentin henkivartiojoukkona, joka saattaa presidenttiä tämän matkoilla Irakissa.
Henkivartiokaarti on ainoa sotilasosasto, joka on sijoitettu pääkaupungin Bagdadin keskustaan.
Irakin panssarivoimien vahvuudeksi arvioidaan 2 200-2 600 panssarivaunua. Taistelukelpoisia niitä lienee vajaat 2 000. Useimmat panssarivaunuista ovat ikääntyneitä neuvostovalmisteisia T-55-, T-59- ja T-69-vaunuja. Paras irakilaisten panssarivaunu on venäläinen T-72, mutta sekään ei ole läheskään samanveroinen amerikkalaisten Abrams-panssarivaunun kanssa.
Irakin ilmavoimilla lienee 100-300 lentokelpoista konetta, mutta läntisten asiantuntijoiden mukaan kalusto on vanhaa ja lentäjien koulutus puutteellista.
Suurin epävarmuustekijä Irakin osalta liittyy kemiallisiin ja biologisiin aseisiin sekä ohjuksiin. Amerikkalaissotilailla on joka tapauksessa suojavarustus kemiallisia ja biologisia aseita vastaan.
Ja mikäli Irakilla on vielä joitakin al-Hussein-ohjuksia, joiden kantomatka on 650 kilometriä, lienee tälläkin kertaa niiden maalina Israel.
