Kansainvälinen yhteisö aikoo avustaa Irakin jälleenrakennusta avokätisemmin kuin ennakkoon osattiin odottaa.
Irakin jälleenrakennukseen on luvassa varoja eri muodoissa uutistoimistojen laskelmien mukaan yhteensä 37,5-38,5 miljardia dollaria (31,9-32,7 miljardia euroa), kun mukaan lasketaan Yhdysvaltain lupaama 20 miljardin dollarin summa.
Tukisummia ynnätään yhteen perjantaina Espanjan pääkaupungissa Madridissa päättyvässä avustajatahojen konferenssissa, johon osallistuu yli 70 maata ja parikymmentä kansainvälistä organisaatiota.
"Voimakas tuenilmaus tältä konferenssilta nopeuttaa jälleenrakennusta ja jouduttaa hetkeä, jolloin irakilaiset voivat ottaa kokonaisvastuun kansakunnastaan", Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell sanoi.
YK:n, Maailmanpankin ja Yhdysvaltain johtaman Irakin-miehityshallinnon laskelmien mukaan Irakin kehitystyöhön tarvittaisiin seuraavan neljän vuoden aikana 56 miljardia dollaria (47,6 miljardia euroa).
Madridin konferenssin osanottajien lupaukset Irakin tuesta ovat monentyyppisiä. Luvassa on sekä lahja- että lainarahaa; humanitaariseen työhön ja jälleenrakennukseen korvamerkittyä rahaa sekä vientiluottoja ja projektirahoitusta.
Suomi on luvannut ensi vuodeksi viiden miljoonan euron lahja-avun.
Tukipäätöksiin on heijastunut suhtautuminen Yhdysvaltain johdolla käytyyn Irakin-sotaan. Sotapäätöksen arvostelijoihin kuuluneet Ranska ja Venäjä eivät luvanneet apua ja Saksankin panos oli niukka. Washingtonin liittolaiset kuten Britannia olivat anteliaampia.
Madridin kokous on nähty tulikokeena myös amerikkalaisvetoiselle Irakin miehityshallinnolle. Sen johtaja Paul Bremer vakuutti, että turvallisuusongelmat eivät estä jälleenrakennusta.
"Turvallisuus ei ole jälleenrakennuksen ennakkoehto, vaan osa sitä, hän sanoi viitaten siihen, että maassa on vireillä jo nyt 14 000 erilaista apuhanketta."
Perjantaina apulupauksistaan kertoivat muun muassa Irakin lähinaapurit Saudi-Arabia, joka lupasi miljardia dollaria, ja Kuwait, jonka apusumma nousee 1,5 miljardiin.
Myöhemmin ratkaistavaksi jää kysymys Irakin vanhojen valtionvelkojen kohtalosta. Maailmanpankin johtajan James Wolfensohnin mukaan velkojia edustava ns. Pariisin klubi neuvottelee 120 miljardin dollarin velkataakan uudelleenjärjestelystä.
"Maalla ei ole toiveita saavuttaa luottokelpoisuutta eikä päästä kiinni yksityiseen pääomaan rahoittaakseen tulevaisuuden kasvua, jos merkittävä velkahelpotus puuttuu", Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimitusjohtaja Horst Köhler sanoi.
Lisäksi Irakilla on maksamatta kymmeniä miljoonia dollareita sotakorvauksia Iranille ja Kuwaitille, joita vastaan Irak soti presidentti Saddam Husseinin johdolla.
Miehityshallinnon johtajan amerikkalaisen Paul Bremerin mielestä korvausvelvoitteita voisi harkita uudelleen nyt, kun Saddam on kukistettu ja maa on köyhä.