"Lapuan kepuulaaset ovat kuulemma perustaneet patsastoimikunnan Irakin sodan ensimmäiselle sankarivainajalle." Tällaisella hirtehisellä huulenheitolla useat keskustalaiset ovat toisiaan lohdutelleet traagisten tapahtumien jälkeen.
Irak-vuodosta johtunut Anneli Jäätteenmäen ero sekä pääministerin että keskustan puheenjohtajan paikalta on ollut surullinen ja myös erittäin huolestuttava näytelmä. Presidentin lähipiiriin ulottunut vuoto on erittäin vakava asia, jonka juridinen puoli selvitetään toivottavasti perusteellisesti.
Irak-asian käsittely eduskunnassa juhannuksen alla paljasti politiikan raadollisuuden. Suuri osa puheenvuoroista oli poliittista hurskastelua.
Skandaaliksi paisuneesta jupakasta on jäänyt keskustan ja SDP:n välille pahoja jännitteitä, vaikka uusi pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on valtiomiesmäisesti tyynnytellyt loiskintaa ja vaatinut vaalikampanjan lopettamista.
Työn aloittaminen puhtaalta pöydältä ei tule olemaan helppoa. Useat keskustalaiset kokevat, että Jäätteenmäen eron taustalla on pääministerin paikan hävinneen SDP:n puheenjohtajan Paavo Lipposen kosto.
Oppositiojohtaja Jäätteenmäki räimi jo vaalitaiston alkuvaiheessa hallituksen Irak-politiikkaa. Hän paheksui Kalevassa 11.1.2003 hallitusta liian hätäisestä avun lupaamisesta Irakin mahdollisen sodan jälkien siivoojaksi.
Viimeaikaisessa keskustelussa on keskitytty ainoastaan maaliskuun alkuun, jolloin hän nosti esille USA:n presidentin George Bushin ylistykset Lipposelle.
Jäätteenmäki kirjoitti nettipäiväkirjassaan: "Minulle on kerrottu, että Lipposen ja Bushin tapaamisessa 9. joulukuuta presidentti Bush ylisti Suomea hyväksi yhteistyökumppaniksi ja kiitti Suomen hallitusta Irakin tilannetta koskevista kannanotoista ja liittymisestä koalitioon."
Villakoiran ydin on Irak-keskustelussa kadonnut. Oliko Lipponen ennen Irakin sotaa henkilökohtaisesti ilmaissut suurempaa tukea Yhdysvalloille kuin hän Suomessa on antanut ymmärtää? Keskustalainen professori Keijo Korhonen totesi taannoin omiin yhdysvaltalaisiin lähteisiinsä vedoten, että näin olisi tapahtunut.
Vaalitaiston aikana oli epätietoisuutta, mihin Suomi on sitoutunut Irakin sodan osalta, joten siihen nähden oppositiojohtaja Jäätteenmäen rohkea ja arveluttava teko saattoi olla paikallaan.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Bjarne Kallis on tunnustanut, että hänkin olisi vaalitaistelun aikana paljastanut tiedot Lipposen ja Bushin välisistä Irak-keskusteluista, jos hän olisi saanut käsiinsä siitä kertovaa aineistoa.
Pahan harkintavirheen oppositiojohtaja Jäätteenmäki teki siinä, että hyökätessään istuvaa pääministeriä kohtaan hän käytti hyväkseen presidentin kansliasta salaisesti saamaansa tietoa.
Pääministerinä Jäätteenmäen uskottavuus alkoi rapistua, kun hän puhui itsensä pussiin ja antoi ristiriitaisia lausuntoja tietojen alkuperästä. Hallituskumppanien luottamus katosi välittömästi, kun selvisi, mistä tiedot ovat vuotaneet.
Poliisi tutkinee, onko Jäätteenmäki syyllistynyt tiedot antaneen Martti Mannisen yllytykseen. Lakipykälien mukaan yllytys määritellään käskemiseksi, palkkaamiseksi, kiusaamiseksi, taivuttamiseksi tai viettelemiseksi.
SDP:llä ja keskustalla näyttää olevan erilaiset käsitykset, mikä oli Suomen Irak-politiikka Lipposen tavatessa Bushin. Kansalaisille on kerrottava avoimesti, mihin Suomi oli sitoutunut.
Sankari- ja konnatarinoita jää elämään, jos Irak-vuodon poliittista puolta ei selvitetä perusteellisesti. Uuden hallituksen on rohkeasti tartuttava arkaan asiaan.