Virkasalaisuuden rikkominen Irak-vuodon yhteydessä voi tuoda tekijälleen sakkoja ja enintään kaksi vuotta vankeutta. Vuotoon syyllistynyt virkamies voi myös menettää virkansa. Mahdollista vuotoon yllyttäjää odottaa käytännössä sama rangaistus.
Rikosoikeuden professori Pekka Koskinen Helsingin yliopistosta huomauttaa, että asiakirjan salaiseksi leimaaminen ei edellytä tavalliselta kansalaiselta samanlaista käytöstä kuin virkavelvolliselta. Tavallisen kansalaisen piiriin kuuluu myös poliitikko. Asian käsittely julkisuudessa ja osana vaalikamppailua ei siten ole rikollista.
Ulkoministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Aapo Pölhö tähdentää myös, että ainoa rikokseen syyllistynyt on vuodon tehnyt virkamies. Pölhön mukaan tapausta pidetään ministeriössä erittäin vakavana ja toivotaan, että asia selviää ja tekoon syyllistynyt henkilö joutuu vastuuseen. Pölhö muistuttaa, että jos raportit olisi luovutettu vieraan vallan edustajalle, olisi kyseessä maanpetos.
Jakelureittien perustella epäiltyjen piiri kutistuu käytännössä pariinkymmeneen virkamieheen. Pölhön mukaan tapaus ei ole aiheuttanut kyräilyä ulkoministeriön virkamiesten keskuudessa. "Kaikki vain ihmettelevät, että onko meidän joukossa henkilö, jonka virkamiesmoraali ja etiikka on sillä tasolla, että tällainen vuoto pääsee tapahtumaan", Pölhö toteaa.
Ulkoministeriössä on uudestaan teroitettu virkamiesten mieliin salaisten asiakirjojen käsittelymääräyksiä. Pölhön mukaan vuodon aiheuttamaa vahinkoa on vaikea arvioida.
"Se vaikuttaa siihen, jos meille ei luottamuksellisessa keskustelussa enää kerrota asioita, jotka aikaisemmin olisi kerrottu. Nyt ei tiedetä, mitä jätetään kertomatta", Pölhö sanoo.
Tutkitaan virkasalaisuuden rikkomisena
Helsingin rikospoliisi tutkii Irak-vuotoa virkasalaisuuden rikkomisena, kun ulkoministeriön asiakirjoja vuodatettiin eduskuntavaalien alla iltapäivälehtiin. Raporteissa käsiteltiin Lipposen joulukuussa Washingtonissa käymiä keskusteluja Yhdysvaltain presidentin George W.Bushin kanssa.
Keskustajohtaja Anneli Jäätteenmäki käytti tietoja hyväkseen vaalikeskustelussa ja hiillosti niillä ankarasti Paavo Lipposta (sd.).
Professori Koskisen mielestä Irak-vuoto ja sen tutkinta eivät ole oikeudellisesti kiinnostavia, koska säännökset ovat varsin selkeät. Sen sijaan asian poliittinen ulottuvuus nostaa asian arvoa.
"Kaikin tavoin koetetaan vähätellä, että tässä on Anneli Jäätteenmäki nostanut pikkujutun esiin, josta se jankuttaa. Jälkeenpäin osoittautuu, että vuoto voi olla toisen maailmansodan jälkeen vakavin tietovuoto ulkoministeriössä. Jos vuoto on niin vakava, niin neuvottelut Washingtonissa ovat aika kipeä asia eli Jäätteenmäki osui todella arkaan paikkaan", Koskinen pohtii.
Puhemies Lipposen käytöksestä paistaa Koskisen mukaan huono omatunto.
Virkasalaisuutta koskevissa säännöissä mainitaan virkasalaisuuden rikkominen, tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen, jos virkamies paljastaa asiakirjan tai tiedon, joka on salassapidettävä.
Tahallisessa tapauksessa virkasalaisuuden rikkomisesta voidaan Koskisen mukaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Myös viraltapano on mahdollinen, jos rikos osoittaa virkamiehen ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Lievemmässä huolimattomassa muodossa eli virkamiehen tuottamuksellisessa teossa, on rangaistus sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
"Käytännössä on vaikea kuvitella, että tällaisesta asiasta tulisi vankeusrangaistus, mutta ehdollinen saattaisi tulla ja myös viraltapanon harkinta"; Koskinen arvioi.
Mahdollista yllyttäjää koskee sama rangaistusasteikko kuin tekijääkin, mutta ei kuitenkaan viranmenetys. "Avunannossa rangaistusasteikko putoaa yhdellä neljänneksellä", Koskinen kertoo.
Ulkoministeriössä koettiin viimeksi vakava tietovuoto, kun korkein oikeus tuomitsi vuonna 2000 ulkoasiansihteeri Olli Mattila yhden vuoden kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen vakoilusta, turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, virkasalaisuuden rikkomisesta ja asiakirjan luvattomasta paljastamisesta. Mattila tuomittiin myös viraltapantavaksi ja menettämään sotilasarvonsa. Kyse ei ollut pelkästä virkasalaisuuden rikkomisesta, vaan maanpetossyytteestä.