Lontoo Britannian hallitus julkisti tiistaina pitkään odotetun muistionsa Irakin joukkotuhoaseuhasta vilkkaan parlamenttikeskustelun saattelemana. Tiedustelupalvelujen tietoihin pohjaava asiakirja vahvisti aiempia selvityksiä siitä, että Irakilla on kemiallisia ja biologisia aseita sekä ydinaseohjelma.
YK:n päätöslauseiden vastaisesti Irak on kehittänyt merkittävän määrän joukkotuhoaseita sen jälkeen, kun se ajoi kansainväliset asetarkastajat maasta vuonna 1998. Selvityksen mukaan Irakin armeijalla on valmius käyttää aseitaan 45 minuuttia päätöksenteon jälkeen.
Kansainvälisen strategisen tutkimuksen instituutin IISS:n alkukuussa julkistamassa selvityksessä laskettiin, että Saddam Husseinin hallinto pystyisi kehittämään atomiaseen jopa muutamassa kuukaudessa. Brittihallituksen varovaisempi arvio on, että siihen tarvitaan vähintään 1-2 vuotta. Muistion mukaan Irak on yrittänyt ostaa huomattavia määriä uraania Afrikasta sotilaalliseen käyttöön.
Irakilla uskotaan olevan ballistisia ohjuksia, joiden kantama yltää Israeliin, Iraniin, Nato-alueelle Turkkiin ja Kyprokselle, jossa on brittitukikohta. Muistio toteaa myös, että Irak on taitava piilottamaan arkaluonteisia laitteita ja asiakirjoja mahdollisilta asetarkastajilta.
Blair tyytyy nyt
YK:n toimiin
Parlamentti oli kutsuttu tauolta koolle erityisistuntoon keskustelemaan asiakirjasta ja Irakin vastaisista toimista. Pääministeri Tony Blair tiesi jo ennakkoon, että saisi kovaäänisen vastuksen, jos hän ehdottaisi Britannian toimivan Yhdysvaltojen rinnalla ilman laajaa kansainvälistä tukea.
Tässä vaiheessa hän tyytyi hakemaan yksimielisyyttä sille, että Saddam Hussein on julma diktaataattori, joka täytyy riisua aseista uuden YK:n päätöslauselman tuella. Hän ei määritellyt, kuinka kauan YK:n toimille annetaan aikaa ja mikä on seuraava askel, jos maailmanjärjestö epäonnistuu.
"Tässä draamassa näytellään vielä monta näytöstä ja olen aina sanonut, että parlamentti pitää pitää ajan tasalla kaikessa kehityksessä, erityisesti sellaisesta, joka johtaa sotilaallisiin toimiin", pääministeri Blair lupasi ääriään myöten täydelle alahuoneelle.
Hän viittasi Kosovoon ja Afganistaniin, joissa sotilaalliseen voimaan turvauduttiin viimeisenä keinona ja totesi, että niin pitää tehdä Irakinkin kohdalla. "Toivon, että jos Saddam jatkaa kansainvälisen yhteisön tahdon uhmaamista, ettei tämä alahuone pelkää tehdä sitä, mikä on tarpeellista ja oikein", pääministeri Blair päätti puheensa.
Länsi ei voi
vaihtaa johtoa
Pääoppositiopuolueen konservatiivien johtaja Iain Duncan Smith antoi täyden tukensa pääministeri Blairille ja vaati välittömiä toimia. Todellisen opposition muodostivat liberaalidemokraatit sekä osa Blairin oman puolueen labourin kansanedustajista.
He muistuttivat pääministeriä siitä, että länsi aikoinaan aseisti Saddam Husseinia ja ettei Israelia vastaan toimita, vaikkei se YK:n päätöslauselmien mukaisesti vetäydy miehittämiltään alueilta.
Liberaalidemokraattien johtaja Charles Kennedy varoitti, ettei Britannian pidä ilmoittautua mukaan Yhdysvaltain yksipuolisiin toimiin. Hän vastusti myös ulkopuolisten yrityksiä vaihtaa Irakin johto.
"Se loisi vaarallisen kansainvälisen ennakkotapauksen, ja meidän pitää olla selvillä sen mahdollisista seurauksista. Mitkä olisivat reaktiot mualla arabimaailmassa? Jos Saddamin hallinto kaatuu, millaisen hallituksen ennakoidaan tulevan tilalle?" hän kysyi.
Myöhään jatkuneessa keskustelussa ei kiistetty hallituksen muistion tietoja. Yksimielisyyttä ei löytynyt siihen, miten parhaiten riisutaan aseista Irakin johtaja, joka käyttää joukkotuhoaseita valtansa tukena. Brittipoliitikot odottavat nyt seuraavaa YK:n askelta.