Irakin tilanne ei rauhoittunut Yhdysvaltain joukkojen lähdön jälkeen. Irakia päin vastoin uhkaa väestöryhmien välien kiristymisen takia poliittinen kriisi ja verinen kaaos.
Irakissa vielä olleiden Yhdysvaltain joukkojen pääosa kotiutui jouluksi. Kun loputkin taistelujoukot poistuvat vuoden loppuun mennessä, Irakiin jää vain muutama sata amerikkalaissotilasta koulutus- ja neuvonantajatehtäviin.
Loppu hyvin, kaikki hyvin? Ei suinkaan. Heti sen jälkeen kun amerikkalaisjoukot olivat poistuneet alkoi näkyä entistä huolestuttavampia merkkejä, että Irak voi ajautua vähintään valtataisteluun ellei peräti uuteen sisällissotaan.
Vain päivä amerikkalaisjoukkojen lähdön jälkeen shiamuslimienemmistöön kuuluva pääministeri Nouri al-Maliki esitti terrorismisyytöksiä sunnivähemmistöön kuuluvaa varapresidentti Tareq al-Hashemia vastaan.
Maliki syytti Hashemia turvamiestensä käyttämisestä murharyhminä ja antoi hänestä pidätysmääräyksen. Hashemi on paennut kotiseudulleen Kurdistaniin. Maliki uhkasi, että sunnivarapääministeri ja hallituksen muutkin sunniministerit saisivat lähtöpassit, jollei Hashemia luovuteta Bagdadiin ja jolleivät sunnit lopeta hallitus- ja parlamenttiboikottiaan.
Uuden sisällissodan vaara vain korostui torstaina, kun Bagdadissa räjähti toistakymmentä pommia. Terrori-iskuissa kuoli yli 60 ihmistä ja parisataa haavoittui. Iskut kohdistuivat molempien muslimiryhmien asuinalueisiin. Ainakin terroristijärjestö al-Qaidan Irakissa toimivien ryhmien arveltiin olleen iskujen takana.
Irakin koalitiohallitus saatiin Yhdysvaltain paimennuksessa vaivoin kokoon viime vuoden vaalien jälkeen. Sunnien hallitsema puolue voitti niissä enemmistön, mutta kansallisen yhtenäisyyden nimissä kyhättiin shialaispääministerin vetämä monipuoluehallitus. Avainpaikkoja jyvitettiin kaikille väestöryhmille. Nyt tuo tilkkutäkki on vaarassa revetä.
Tapahtumat ovat huonoja uutisia Yhdysvaltain hallinnolle, joka toivoisi pääsevänsä irti lähes yhdeksän vuotta kestäneestä nöyryyttävästä sodasta. Yhdysvallat on jo väläyttänyt, että suhteet huononevat, jos valtataistelu ei lopu alkuunsa.
Republikaanit syyttelevät presidentti Barack Obamaa joukkojen hätäisestä kotiutuksesta. Syytökset ovat politikointia, sillä Obaman edeltäjä George W. Bush sopi Irakin kanssa Obaman nyt toimeenpanemasta vetäytymisaikataulusta. Jo alun perin sotaa vastustanut Obama sitoutui vaalikampanjassaan samaan aikatauluun. Sen pidentämisestä neuvoteltiin tuloksetta kesällä.
Jos Irakin hallinto romahtaa ja jos väkivaltaisuudet kiihtyvät uuteen raivoon, Yhdysvalloissa voi vaalien lähestyessä kasvaa paine puuttua Irakin tapahtumiin jollakin tavalla. Se olisi kuitenkin riskialtista samaan aikaan kun useissa Lähi-idän maissa on voimakasta liikehdintää.
Uusi sotilaallinen puuttuminen kääntäisi arabikevään Yhdysvaltoja vastaan. Se maksoi valheelle rakennetusta sodasta kalliin inhimillisen ja poliittisen hinnan. Sodassa kuoli lähes 4?500 amerikkalaista, ja yli 32?000 haavoittui. Sota haittasi Yhdysvaltain liittolaissuhteita ja teki Bushista hyvin epäsuositun sekä kotimaassa että maailmalla.
"Tapahtumat ovat huonoja uutisia Yhdysvaltain hallinnolle, joka toivoisi pääsevänsä irti lähes yhdeksän vuotta kestäneestä nöyryyttävästä sodasta."