YK:n turvallisuusneuvoston jyrkkä kahtiajako Irakin kriisin ratkaisemiseksi jatkui eilen ulkoministeritasolla pidetyssä kokouksessa New Yorkissa.
Yhdysvallat, Britannia ja Espanja jatkoivat tiukkaa linjaansa Irakin riisumisesta aseista voimatoimilla, jos Saddam Hussein ei suostu luopumaan niistä aivan lähipäivinä.
Ranska, Venäjä, Saksa ja Kiina pitivät yhtä sitkeästi kiinni lisäajan myöntämisestä YK:n asetarkastajille.
Britannia jakoi turvallisuusneuvoston jäsenille uuteen päätöslauselmaehdotukseen tehdyn lisäyksen, joka antaisi Saddamille 17. maaliskuuta asti luopua kemiallisista, biologisista ja mahdollisista ydinaseistaan sekä YK:n salliman kantaman ylittävistä ohjuksistaan.
Jos Irak ei noudata Yhdysvaltain ja Espanjan tukemaa uhkavaatimusta, se avaisi ovet sotatoimille.
Esitys ei kelvannut Ranskan ulkoministerille Dominique de Villepinille, joka toisti YK:n käytävällä aikaisemmin turvaneuvoston salissa antamansa lupauksen, ettei Ranska sallisi aikarajalla pönkitetyn uuden päätöslauselman läpimenoa.
De Villepiniltä kysyttiin suoraan, käyttäisikö Ranska vetoaan, jos päätöslauselma tulee turvallisuusneuvoston äänestykseen. Hän vastasi kierrellen toistamalla, että Venäjän ja Kiinan tavoin Ranska ei päästäisi päätöslauselmaa läpi.
Presidentti George W. Bush ilmoitti torstai-iltana Valkoisessa talossa pitämässään lehdistötilaisuudessa, että Yhdysvallat tuo ensi viikolla päätöslauselman turvallisuusneuvoston äänestykseen. Lopputulos ei vaikuttaisi Yhdysvaltain ratkaisuun.
-Ihmisten on aika paljastaa korttinsa, näyttää maailmalle, miten he suhtautuvat Saddamiin, Bush sanoi.
Bush ei jättänyt juuri arvailun varaa, mitä Yhdysvallat tekisi, jos Irak ei luovu joukkotuhoaseistaan ja Saddam luovu vallasta. Presidentti ei tuntunut myöskään piittaavan, meneekö Britannian esitys aikarajasta läpi vai ei.
Ei hammastikkuja
Turvallisuusneuvoston 15 jäsenmaata oli kokoontunut kuuntelemaan YK:n asetarkastajien johtajan Hans Blixin ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön johtajan Mohamed ElBaradein tilannekatsauksia Irakin tapahtumista.
Blix antoi tunnustusta Irakin päätökselle ryhtyä tuhoamaan al-Samoud 2-ohjuksiaan samoin kuin parantuneelle yhteistyölle.
"Emme seuraa hammastikkujen, vaan tappavien aseiden tuhoamista", Blix korosti.
ElBaradei raportoi, etteivät tarkastukset ole paljastaneet mitään ydinaseohjelmiin viittaavia näyttöjä.
Tohtori Blix sanoi vievän vielä jonkin aikaa ennen kuin asetarkastajat pystyvät varmistamaan, että Irak on toteuttanut joitakin ratkaisevia aseistariisuntoja. Hän lupasi kertoa tuloksista turvallisuusneuvostolle myöhemmin tässä kuussa.
"Siihen ei mene vuosia, ei viikkoja, mutta kuukausia", Blix mainitsi.
Vain yksi ratkaisu
Yhdysvallat ei aio odottaa niin pitkään. Ulkoministeri Colin Powell totesi kuunnelleensa hyvin tarkkaan, mitä Blixillä ja ElBaradeille oli sanottavana.
"Olin pahoillani kuullessani, että Irak kieltäytyy yhä noudattamasta, mitä siltä vaaditaan: välitöntä, ehdotonta aseistariisuntaa", Powell sanoi.
Powell painotti, että turvaneuvoston ratkaistavana on vain yksi erittäin tärkeä kysymys: onko Irak noudattanut päätöslauselman 1441 vaatimuksia. Asetarkastajien velvollisuutena ei ole etsiä Irakin maanalaisia asevarastoja tai kurkkia joka luolaan tai kiven alle, Powell sanoi.
Britannian ulkoministeri Jack Straw huomautti, ettei yksikään ministeri ollut kertonut turvaneuvostolle, että Saddam noudattaa täysin päätöslauselman 1441 ehtoja. Straw korosti, että neuvosto oli tehnyt jo marraskuussa 1991 selväksi Irakille, mitä siltä odotettiin. Saddam on ryhtynyt vasta nyt, sotilaallisen uhan alla, noudattamaan määräyksiä.
Samaan aikaan Saddam on jatkanut "maailman nenän alla" biologisten, kemiallisten ja ydinaseidensa kehittelyä, Straw muistutti. Ranskan ulkoministeri de Villepiniin viitaten Straw painotti, ettei voiman käyttö ole automaattista, eikä Britannian hallitus ryhtyisi koskaan automaattiseen voiman käyttöön.
Straw uskoi olevan vieläkin täysin mahdollista, että Saddam luopuu aseistaan, mutta diplomatiaa on tuettava voimankäytön uhalla. Hänen kommenttinsa johtivat päivän ainoisiin suosionosoituksiin istuntosalissa.
Huipputason kokous
Ulkoministeri de Villepin esitti kriisin ratkaisuksi valtionpäämiestasolla turvaneuvostossa pidettävää kokousta. Hän tarjosi myös kolmen viikon välein tapahtuvia Blixin ja ElBaradein tilannetiedotuksia ja selvää aikataulua, jonka puitteissa Irakin on tuhottava aseensa.
De Villepin ihmetteli, miksi Irakia vastaan pitäisi ryhtyä nyt sotaan, koska siten tuhottaisiin tehokkaiksi osoittautuneet "asetarkastusten instrumentit".
"Sota on aina epäonnistumisen merkki", de Villepin painotti.
Kiinan ulkoministeri Tang Jiaxuan ja Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov alleviivasivat uuden päätöslauselman ja sodan tarpeettomuutta.
"Tarvitsemme kärsivällisyyttä ja viisautta", Tang valisti.
Ivanov sanoi maailman luovan nyt perustoja rauhalle ja turvallisuudelle. Jos Irakin kriisin purkaminen rauhanomaisin keinoin onnistuu, se johtaa muiden ongelmien selvittämiseen samoilla menetelmillä, Ivanov opasti.