Presidentti Tarja Halonen vakuutti eduskunnassa, että Suomen Irak-kanta on ollut selvä koko ajan. Tätä vahvistusta tarvitaan, jottei vaalitaistelun loppu mene nyrkkitappeluksi. Eduskunnan vaalikauden päättäjäisiä tiistaina sähköisti hallituksen ja opposition välinen kiista Suomen Irak-politiikasta. Kiistan rauhoittelijaksi ryhtyi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän korosti päättäjäispuheessaan, että Suomen kanta Irakin kriisiin on ollut koko ajan selvä.
Varmuuden vuoksi Halonen kertasi omat neuvottelunsa vajaa vuosi sitten presidentti George W. Bushin kanssa. Bush oli jo tuolloin tuonut vahvasti esiin huolensa Irakin joukkotuhoaseiden aiheuttamasta uhasta. Halosen viesti Bushille oli, että Irakin riisumisen aseista tulee tapahtua YK:n toimesta. Bush päättyi samaan ratkaisuun viime vuoden syyskuussa.
Pääministeri Paavo Lipponen vieraili Washingtonissa joulukuussa. Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki on ihmetellyt tämän vierailun tapahtumia ja kritisoinut hallitusta siitä, että Suomi on luokiteltu Yhdysvalloissa jonkinlaiseksi liittolaismaaksi.
Julkisuuteen molemmissa iltapäivälehdissä vuodetun salaisen raportin mukaan Bush kiitti Suomea "liittymisestä koalitioon". Lipponen puolestaan kiitti Bushia johtajuudesta pyrkimyksissä rakentaa kansainvälistä koalitiota. Samalla hän ilmoitti Suomen hallituksen päätöksestä suhtautua myönteisesti pyyntöön olla mukana Irakin humanitaarisessa avustamisessa ja rauhanturvatoiminnassa mahdollisen konfliktin jälkeen.
Väärinkäsitykset ovat kuitenkin mahdollisia. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan koalitiolla tarkoitettiin terrorismin vastaista rintamaa, ei Irakin sotaan valmistautuvaa liittoutumaa. Jäätteenmäellä ei selvästikään ole ollut tarkkoja tietoja asiasta ainakaan siinä vaiheessa, kun hän otti hallituksen tulilinjalleen Irakin takia. Julkisuuteen vuodettu salainen raportti tekee kuitenkin Jäätteenmäen kritiikin ymmärrettävämmäksi. Suomi oli kieltämättä erikoisessa seurassa ja Yhdysvaltain tulkinta Suomen kannasta on suoraviivainen.
Osallistuminen USA:n Irak-tiedotustilaisuuteen oli kuitenkin normaalia diplomaattista käytäntöä. Ei ole Suomen vika, jos USA lukee meidät omaan joukkoonsa. Samassa veneessä ovat myös Norja ja Tanska, jotka eivät ole osallistumassa sotaan Yhdysvaltain rinnalla.
Tiukalla arvostelulla on ollut myös vaikutusta. Viime perjantaina hallitus selvensi ja osin tiukensi omaa Irak-kantaansa toteamalla, että voimankäyttö Irakia vastaan ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta ei ole hyväksyttävää. Tämän asian presidentti Halonen toisti myös päättäjäispuheessaan.
Halonen myös huomautti, että vaikka kaikki haluavat välttää sodan, sen mahdollisuus ei ole poissuljettu. Asetarkastajien työtä tuetaan niin kauan kuin se on mielekästä ja hyödyllistä. Turvallisuusneuvoston on harkittava aikaresurssit asetarkastajien raporttien perusteella.
Keskusta/maalaisliitolla on kokemusta ulkopolitiikan käytöstä sisäpoliittisena aseena. Nytkin hehkutus Irakin kriisillä voi olla vaalitaktisesti viisasta, mutta strategiaa se saattaa uhata. Vaikka keskusta voittaisi vaalit, siitä ei tule automaattisesti hallituspuoluetta. Nykyisin tarvitaan yhteistyökykyä niin puolueiden kuin puoluejohtajienkin kesken, ja Jäätteenmäen Irak-kritiikki on vaikuttanut ainakin SDP:n ja kokoomuksen johtoon negatiivisesti.
Eduskuntaryhmät käynnistävät hallitusneuvottelut nopeasti vaalien jälkeen. Keskusta aloittaa tunnustelut Jäätteenmäen johdolla, jos se on vaalien jälkeen suurin puolue. Päätös on täysin odotettu ja looginen. Mitään muuta ei puolue voisi tehdä.
Päättyneen eduskuntakauden tärkein asia oli uusi perustuslaki. Sekä presidentti että eduskunnan puhemies puuttuivat puheissaan perustuslain koetinkiveen eli hallituksen muodostamiseen. Päätösvalta on nyt eduskunnan käsissä. Presidentin tehtävänä on seurata eduskuntaryhmien neuvotteluja, koska hän antaa eduskunnalle niiden perusteella ja kuultuaan puhemiestä tiedon pääministeriehdokkaasta.
Tärkeä päätös oli myös lupa viidennelle ydinvoimalalle sekä uusi eläkelaki. Kansalaiset muistavat myös edustajien omien palkkioiden korotukset ja lisärakennuspäätöksen.