Lontoo Irak pystyisi rakentamaan ydinpommin muutamassa kuukaudessa, jos se saisi fissiomateriaalia ulkomailta, arvioi Kansainvälinen strategian tutkimuksen laitos IISS maanantaina.
Toistaiseksi Irakilla ei kuitenkaan IISS:n mukaan ydinaseita ole. Laitos julkisti maanantaina asiaa koskevan selvityksensä.
Jos Irak saisi hankituksi rikastettua uraania ulkomailta, se pystyisi asentamaan vuodessa ydinkärjen ohjukseen, joka yltäisi Saudi-Arabiaan, Kuwaitiin, Israeliin, Turkkiin, Jordaniaan ja Iraniin, sanoi IISS:n johtaja John Chipman. IISS kuitenkin epäili Irakin mahdollisuuksia hankkia tarvittavaa materiaalia - tai varsinkaan tuottaa sitä itse.
Kemiallisia ja biologisia aseita Irakilla on, mutta IISS:n mukaan vain rajoitettu ja epävarma kyky käyttää niitä.
Irakin viranomaiset ovat kieltäneet, että maalla olisi kemiallisia tai biologisia aseita, mutta IISS ei usko vakuutteluihin. Tutkimuslaitos arvioi, että Irak ei luultavasti kykenisi aiheuttamaan kovinkaan suurta tuhoa aseillaan.
IISS:n mukaan Irak kykenee kuitenkin tarvittaessa tuottamaan lisää mm. sinappi- ja hermokaasua muutamassa viikossa tai kuukaudessa.
Chipmanin mielestä kansainvälisen yhteisön olisi pikaisesti puututtava tilanteeseen.
IISS julkisti raporttinsa aikaan, jolloin keskustelu mahdollisista sotatoimista Irakia vastaan käy kiivaimmillaan. Iskua on ajanut lähinnä Yhdysvallat, jonka presidentin George W. Bushin on määrä torstaina pitää tilannetta koskeva puhe. Bush on aiemmin ilmoittanut haluavansa syrjäyttää Irakin johtajan Saddam Husseinin hallinnon.
IISS ei asettunut raportissaan tai lausunnoissaan puolustamaan tai vastustamaan mahdollisia sotatoimia.
"Molemmissa vaihtoehdoissa on omat riskinsä. Jos odottaa, uhka kasvaa. Jos iskee, uhka voi toteutua", IISS sanoi lausunnossaan.
IISS arvioi, että mahdollisessa sotatilanteessa Irak pyrkisi iskemään keinolla millä tahansa myös Israeliin, jotta myös se joutuisi liittymään sotaan.
Tutkimuslaitoksen mukaan Irakilla tosin on vain tusinan verran Israeliin yltäviä ohjuksia.
Niiden käytön lisäksi Irak saattaisi pyrkiä tekemään terrori-iskuja Yhdysvalloissa, IISS ennustaa.
YK määräsi Persianlahden sodan jälkeen päätöslauselmassaan kaikki Irakin mahdolliset ydinaseet sekä kemialliset ja biologiset aseet tuhottaviksi.
Irakin presidentti Saddam Hussein ei kuitenkaan ole noudattanut päätöslauselmaa. Vuonna 1998 Irak syytti YK:n asetarkastajia vakoilusta, ja nämä poistuivat maasta. Tämän jälkeen Yhdysvallat ja Britannia tekivät viime vuosien laajimmat ilmaiskut Irakia vastaan.
Vuoden 1998 jälkeiseltä ajalta Irakin asearsenaalin kehityksestä ei ole juurikaan tietoja.