Irakin sodan välttämiseksi raollaan ollut diplomaattinen ikkuna sulkeutui eilen lopullisesti, kun presidentti George W. Bush ilmoitti kaiken olevan kiinni siitä, lähteekö Saddam Hussein perheineen ja lähipiireineen maanpakoon.
Bush puhui tänä aamuyönä Suomen aikaan, mutta Valkoisen talon tiedottaja Ari Fleischer paljasti jo eilen presidentin sanoman ytimen.
"Seuraava liike riippuu Saddam Husseinista", Fleischer korosti.
Ulkoministeri Colin Powell vahvisti diplomatian keinojen loppuneen ja "totuuden hetken lähestyvän".
"En pysty ajattelemaan mitään, mitä Saddam Hussein voisi tehdä diplomaattisesti. Se aika on ohi. Hänellä oli tilaisuutensa. Hänellä on ollut monia tilaisuuksia viimeisten 12 vuoden aikana, ja hän on haaskannut jokaisen tilaisuuden", Powell sanoi.
Ranskasta
syntipukki
Britannia veti maanantaiaamuna YK:n turvallisuusneuvostossa takaisin Yhdysvaltain ja Espanjan tukeman uuden Irak-päätöslauselman, joka olisi sanellut Irakille tiukat aikarajat aseistariisunnasta ja oikeuttanut voiman käytön, jos Saddam ei olisi noudattanut määräyksiä.
Britannian YK-suurlähettiläs Jerome Greenstock syytti Ranskaa päätöslauselman läpimenon vesittämisestä, koska se oli luvannut käyttää vetoaan esityksen kaatamiseksi. Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs John Negroponte ja Espanjan YK-suurlähettiläs Inocensio Arias yhtyivät Greenstockin tuomioon. Vähän myöhemmin myös ulkoministeri Powell katsoi Ranskan toiminnan nykäisseen maton päätöslauselman alta.
Powell totesi olevan selvää, että "turvallisuusneuvostossa on joitakin pysyviä jäseniä, jotka vetoaisivat minkä tahansa päätöslauselman". Hän tarkoitti Ranskan lisäksi Venäjää ja Kiinaa. Valkoinen talo kuitenkin uskoi, että jos Ranska olisi pidättäytynyt äänestämästä, Venäjä ja Kiina olisivat seuranneet sen esimerkkiä. Se olisi avannut tien turvallisuusneuvoston kuudelle vaihtuvalle jäsenmaalle äänestää päätöslauselman puolesta.
Monet poliittiset asiantuntijat arvelivat, että päätöslauselman kaatuminen sopi mainiosti presidentti Bushin hallinnon haukoille, jotka eivät olleet alun perinkään halunneet viedä Irakin kysymystä YK:n käsittelyyn.
Ranska
toivoo yhä
Ulkoministeri Powell muistutti turvallisuusneuvoston äänestäneen 8. marraskuuta yksimielisesti, 15-0, ensimmäisen Irak-päätöslauselman 1441 puolesta. Kaikki jäsenet ymmärsivät, että päätöslauselman varoitus "vakavista seurauksista" tarkoitti aseellisia toimia, Powell painotti.
Ranskan YK-suurlähettiläs Jean-Marc de la Sabliere kiisti tiukasti maansa niskaan kumotut syytökset. Hänen mielestään oli selvää, ettei Washington olisi pystynyt saamaan turvallisuusneuvoston enemmistön vaatimia yhdeksää ääntä.
De la Sabliere sanoi iltapäivällä turvallisuusneuvoston suljettujen ovien takana pitämän kokouksen jälkeen Irakin asetarkastusten ja rauhanomaisen aseistariisunnan olevan vieläkin mahdollista. Hän sai tukea Saksan YK-lähettiläältä Günter Pleugerilta, joka totesi Saksan, Ranskan ja Venäjän jakavan yhteisen päämäärän Irakin joukkotuhoaseiden tuhoamisesta ja tarkastusten jatkamisesta.
Onko sota
laillinen?
Suurlähettiläs Pleugerkin joutui hymähtämään, kun eräs kansainvälisen lehdistön edustaja kysyi häneltä, eikö kyseessä ollut "Liisa Ihmemaassa -ajattelu", koska YK:n pääsihteeri Kofi Annan oli jo antanut määräyksen asetarkastajien ja maailmanjärjestön muun Irakissa toimivan henkilöstön poisvetämisestä.
Pääsihteeri Annan korosti, että jos sota syttyy, YK tekee kaikkensa auttaakseen Irakin kansaa selviytymään sen seurauksista.
"Löydämme keinon jatkaa Irakin kansan avustamista", Annan lupasi.
Annanilta kysyttiin, katsoiko hän Yhdysvaltain, Britannian ja niiden liittolaisten toimien olevan vastoin kansainvälisiä lakeja. Hetken harkinnan ja kiertelyn jälkeen pääsihteeri vastasi, että "sodan laillisuus herättää kysymyksiä".
Ulkoministeri Powell katsoi YK:n aikaisempien Irak-päätöslauselmien oikeuttavan voimatoimet. Hän ei uskonut nykyisten erimielisyyksien aiheuttavan pysyvää vahinkoa maailmanjärjestölle.
"YK on tärkeä järjestö, ja se säilyy hengissä", Powell sanoi.
Hän muistutti presidentti Bushin vakuuttaneen sunnuntaisen Azorien huipputapaamisen jälkeen, että YK:ta tarvitaan Irakin jälleenrakentamisessa.