Maapallon jään ja lumen peittämien alueiden sulaminen on kiihtynyt viime vuosikymmeninä, todetaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreessa raportissa. Sen mukaan tilanne pahenee entisestään, ellei lämpenemistä saada rajoitettua alle kahteen asteeseen.
Raportti ennustaa, että Keski-Euroopan ja Skandinavian kaltaisten alueiden pienemmät jäätiköt ovat vaarassa menettää neljä viidesosaa jäämassastaan jo tämän vuosisadan loppuun mennessä, jos päästöjä ja lämpenemistä ei saada kuriin. Toisaalta tilanne on jo ajautunut siihen pisteeseen, että osa jäätiköistä on tuomittu häviämään riippumatta siitä, mitä päästöille tapahtuu.
Pohjoisessa arktisen alueen merijääpeite on supistunut ja ohentunut. Yli viisi vuotta vanhan merijään kattama alue on pienentynyt vuodesta 1979 viime vuoteen noin 90 prosenttia.
Jos lämpeneminen jäisi puoleentoista celsiusasteeseen, Pohjoinen jäämeri olisi täysin jäätön vain kerran sadassa vuodessa. Jos ilmasto lämpenee kaksi astetta, näin tapahtuisi keskimäärin joka kolmas vuosi.
Grönlannin ja Etelämantereen sekä muiden suurten jääalueiden sulamisen sekä meriveden lämpenemisen takia meren pinta nousee nykyään tahtia, joka on raportin mukaan ennennäkemätön.
– Siinä missä merenpinta globaalisti nousi noin 15 senttiä 1900-luvulla, se nousee parhaillaan yli kaksi kertaa nopeammin – 3,6 milliä vuodessa – ja nousu kiihtyy, raportti varoittaa.
Jos kasvihuonekaasujen päästöjen kasvu jatkuu, merenpinta voi nousta vuoteen 2100 mennessä pahimmillaan yli metrin ja myöhemmin vielä useita metrejä. Jos taas lämpeneminen saadaan rajoitettua alle kahteen celsiusasteeseen, merenpinnan nousu voisi jäädä tällä vuosisadalla 30–60 senttiin.
Merenpinnan nousua kiihdyttää myös lämpenemisen aiheuttama laajeneminen. IPCC:n mukaan meret ovat imeneet itseensä peräti 90 prosenttia ilmakehän ylimääräisestä lämmöstä ja tahti kiihtyy. Pelkästään vuoden 1993 jälkeen lämpenemisen vauhti on kaksinkertaistunut.
Meret ovat myös varastoineet 20–30 prosenttia ihmisen vuoden 1980 jälkeen tuottamista hiilidioksidipäästöistä, mikä on johtanut meriveden happamoitumiseen ja happikatoon. Lämpeneminen ja happamoituminen on jo vaikuttanut ja vaikuttaa lisääntyvästi merien eläimistöön. Lisäksi myrskyjen ja muiden poikkeuksellisten sääilmiöiden ennustetaan yleistyvän merkittävästi.
IPCC:n tänään julkistettu raportti käsittelee valtameriä ja kryosfääriä eli lumen ja jään peittämiä alueita. Viimeksi mainittuja on noin kymmenesosa maapallon pinta-alasta. Valtameret taas kattavat noin 71 prosenttia maapallon pinta-alasta, ja niissä on lähes kaikki maapallon vesi.
WWF: Lapin tunturilajisto vaarassa hävitä ilmastonmuutoksen vuoksi
Kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n mukaan ilmastonmuutos on jo muuttanut pysyvästi pohjoisen luontoa. Ilmasto lämpenee arktisilla aleilla yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.
Monet lumeen sopeutuneet lajimme ovat ahdingossa. Lapin tunturilajisto on suurimassa vaarassa hävitä Suomesta, sillä ilmaston lämmetessä metsäraja nousee yhä ylemmäs ja tunturipaljakan ala vähenee merkittävästi, WWF:n tiedotteessa todetaan.
Esimerkiksi tunturisopuli tarvitsee menestyäkseen kylmiä ja lumisia talvia. Naali ja tunturipöllö käyttävät sopuleita ravinnokseen, ja molemmat lajit ovat vaarassa hävitä kokonaan.
Myös ahma ja saimaannorppa ovat lumipeitteestä riippuvaisia, sillä ne tekevät pesänsä lumeen.
Suomessa talvet ovat siirtyneet 300 kilometriä pohjoiseen: Lahden seudun 1980-luvun talvet vastaavat 2020-luvun Joensuun talvia, WWF sanoo.
– Kiihtyvä jään ja ikiroudan sulaminen ovat hälyttäviä merkkejä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Samaa kehitystä on ennustettu myös Suomeen. Esimerkiksi Itämeren jääpeite voi pienentyä tämän vuosisadan loppuun mennessä jopa 80 prosenttia, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen järjestön tiedotteessa.
Tulevaisuudessa yhä useampi talvi voi olla Etelä- ja Lounais-Suomessa lumeton ja jäätön. Roudan määrä vähenee merkittävästi. Etelä-Suomen sisämaassa routaa voi olla vuosisadan lopulla vain puolet nykyisestä ja lounaiset saaristoalueet voivat olla pääosin roudattomia.
Roudan ja pakkasen puute lisäävät esimerkiksi metsien tuholaisvaurioita, silla aiempaa useammat tuholaiset selviävät talvista hengissä. Myös myrskytuhot lisääntyvät, kun puut kaatuvat puuttuvan roudan takia aiempaa herkemmin.
WWF peräänkuuluttaa poliittisia toimia, jotta osa lumen ja jään peittämistä alueista voidaan vielä pelastaa.
– Vaikka peruuttamatonta tuhoa on jo tapahtunut, voimme vielä vaikuttaa tulevien muutosten voimakkuuteen. Meillä on kymmenen vuotta aikaa puolittaa globaalit kasvihuonekaasupäästöt, joten fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainoa tie eteenpäin. Tässä Antti Rinteen hallituksella on vielä paljon tehtävää. Ilmastonmuutoksen torjumisen olisi pitänyt näkyä voimakkaammin myös ensi vuoden budjettiesityksessä, Rahunen toteaa tiedotteessa.
Juttua korjattu kello 14.44: Toisin kuin jutussa virheellisesti väitettiin, IPCC:n raportti ei ottanut kantaa Suomen talviin tai tunturilajistoon. Edellä mainitut uhkakuvat ovat ympäristöjärjestö WWF:n tulkintoja. Lisätty myös tietoja IPCC:n raportista.
