Helsinki Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas vaatii hallitukselta selkeitä toimia, joilla investointeja saadaan käyntiin etupainotteisesti. Muuten hallituksen tavoite 100 000 työpaikan saavuttamisesta ei hänen mukaansa toteudu.
"Jos näin ei tehdä, on enää turha puhua 100 000 uuden työpaikan tavoitteesta", Rantakangas sanoo. Hänen mukaansa uusia investointeja on polkaistava etuajassa käyntiin työministeriön pääluokalla ja hyväksyttävä tietty määrärahaylitys kehyksiin.
Rantakangas sanoo, että näin toimien ei tarvittaisi niin paljon rahaa työministeriön passiivitoimien puolille kuin sinne muuten työttömyyden ehkä vielä pahentuessa uppoaa. Rantakangas perääkin hallitukselta uudenlaista ajattelutapaa työministeriön rahoitustapaan.
Hänen mukaansa hallituksen pitää viimeistään elokuun budjettiriihessä tehdä selkeä päätös toimista, jolla investointeja vauhditetaan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja tehostetaan työllisyyspolitiikkaa.
Rantakangas muistuttaa, että hallitus on useaan otteeseen luvannut pitää kiinni 100 000 uuden työpaikan syntymisestä kuluvalla vaalikaudella. Jo nyt tavoitteesta ollaan jäljessä.
"Ammattilaiset niin hallituksessa kuin elinkeinoelämän puolella myöntävät, että nykykonstein tuota tavoitetta ei saavuteta. On pakko ottaa käyttöön uusia toimia myös työministeriön puolella. Ei ole uskottavaa pitää kiinni 100 000 uuden työpaikan tavoitteesta ilman, että reagoidaan uusilla toimilla todelliseen tilanteeseen", Rantakangas sanoo.
Hänen mukaansa toteuttamiskelpoisia hankkeita löytyy muun muassa liikennehankkeissa. Myös palvelutuotannon puolella terveyspalveluja saadaan tehokkaammiksi tietyillä rakenteellisilla investoinneilla. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön tontilla on Rantakankaan mukaan maakunnissa monia yritys- ja energiainvestointeja, joita voitaisiin vauhdittaa.
Yksityisellä sektorilla pitäisi hänen mukaansa ottaa käyttöön lisäpoistojärjestelmä. "Poistoprosentti voisi olla väliaikaisesti korkeampi, jotta saadaan yksityisen sektorinkin investointeja liikkeelle", Rantakangas esittää.
Pelkkiä kehyksiä ei
voida enää tuijottaa
Hallituksen budjettiriihi on Rantakankaan mukaan on oikea, mutta myös viimeinen paikka, ottaa asia pöydälle. Siellä ei hänen mielestään voida tuijottaa vain budjettikehyksiä ja niiden luomaa tiukkaa menokuria.
Rantakangas huomauttaa, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen koko vaalikaudeksi kiinni lyömissä budjettikehyksissä menokehykset on naulattu kiinni tuleville vuosille kahta elementtiä lukuunottamatta. "Vain veropolitiikkaa ja työttömyysturvamenojen kattoa ei ole linjattu tiukasti."
"Budjettikehyksissä on varauduttu tiettyyn alenemaan työttömyyskehityksessä. Mutta siihenkin on varauduttu, että jos työttömyys kasvaa, työministeriö saa lisää rahaa. Näin ollen työllisyyskehityksen ei katsota kuuluvan hallitusohjelman mukaiseen tiukkaan kehyskuriin. Siksi tätä joustoa on nyt hyödynnettävä investointiluontoisissa menoissa", Rantakangas sanoo.
Hänen mukaansa ei ole kyse siitä, että kaikkeen pitää saada siivu lisää. "Joustoa tarvitaan sellaisten investointien rahoituksessa, jotka parantavat yritystoiminnan ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia ja tehostavat julkista palveluverkosta", Rantakangas linjaa.
Hänen mukaansa kaikki investoinnit lokeroidaan nyt liian yksiniittisesti budjettikehyksissä samaan lokeroon vuotuisten kiinteiden käyttömenojen kanssa.
Rantakangas varoittaa: "Jos valtiovarainministeriö pitää yhä liian tiukasti pääministerin myötävaikutuksella kiinni budjetin menokehyksistä, työttömyystavoite karkaa todella pahasti käsistä."
Pk-yrityksille
veronkevennys
Pelkkä markkinoiden vedon odottaminen ei Rantakankaan mukaan nyt riitä.
"Ensi vuoden alusta voimaan tuleva yritysverouudistus pitää loppuhionnassa saada sellaiseksi, että se todella keventää myös pienten yritysten verotusta", Rantakangas vaatii. Hän lisää, että tästä on vielä kova vääntö.
Hallitus on jo päättänyt alentaa yritysveroa 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomaveroa 29 prosentista 28 prosenttiin. Rantakankaan mukaan ongelmakohtana ovat nyt pienet osakeyhtiöt, joissa pääoman osuus on alhainen.
"Niiden nettovarallisuusvaatimus on niin korkea, että nämä yhtiöt uhkaavat jäädä uudistuksen väliinputoajiksi. Keskustasta on nyt viestitty valtiovarainministeriöön, että myös näiden yhtiöiden verotuksen pitää keventyä samassa yhteydessä muuta yritysveropakettia."
Rantakankaan mukaan asia on palautettu ministeriön sisällä uuteen valmisteluun.
Myös matalan tuottavuuden työn sivukulujen alentamisessa on Rantakankaan mukaan päästävä eteenpäin. Hänen mukaansa uudistukseen kaavailtu valtion 50 miljoonan euron panostusta pitäisi myös nostaa.
"Tähän tarvitaan reilut panostukset. Ei riitä mikään kosmeettinen uudistus, vaan työllistämiskynnyksen pitää oikeasti madaltua. Ei uudistusta kannata tehdä vain sen takia, että se tehdään. Sillä pitää olla selvä vaikutus uusiin työpaikkoihin", Rantakangas sanoo.