Jyväskylän kaupungin taloudellinen tilanne säilyi tyydyttävänä vuonna 2001. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin vuoden 2001 tilinpäätöksen maanantaina.
Apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielman mukaan negatiivisimmat seikat vuonna 2001 olivat työttömyysasteen pysyminen edelleen korkeana sekä kaupungin velkaantumisen jatkuminen. Investointien rahoittamiseksi lisää lainaa jouduttiin ottamaan 100 miljoonaa markkaa.
Vuoden 2001 tilinpäätöksessä luvut on vielä ilmaistu markoissa. Vuoden lopussa lainaa oli yhteensä 710 miljoonaa markkaa eli 8 840 markkaa asukasta kohti.
"Tilanne ei ole hälyttävä, mutta asiaan tulisi puuttua. Kyseessä ei kuitenkaan ole samankaltainen ylikuumentuminen kuin hieman yli kymmenen vuotta sitten", Vielma sanoo.
Työttömyyttä ei vähentänyt edes työpaikkojen odotettua suurempi kasvu. Positiivisena seikkana Vielma mainitsee Jyväskylän väestönkasvun jatkumisen. Väkiluku kasvoi vuonna 2001 noin 1 400 henkeä.
"Se on osoitus seudun vetovoimaisuudesta, mutta kasvattaa samalla palveluihin kohdistuvia vaatimuksia", Vielma sanoo.
Vuosikatteella mitattuna kaupungin tulorahoitus oli tasapainossa. Vuosikate oli 129,7 miljoonaa markkaa, joka kattoi poistoista 112 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate parani lähes 54 miljoonaa markkaa ja oli 9,7 miljoonaa markkaa alkuperäisessä talousarviossa ennakoitua suurempi.
Ylijäämää kaupungille kertyi viime vuonna 12,8 miljoonaa markkaa, joka pienensi edellisinä vuosina kertynyttä alijäämää. Aikaisempien vuosien yhteenlaskettu alijäämä vuoden 2001 lopussa oli 30,8 miljoonaa markkaa.
Vaikka verotulot viime vuonna kasvoivat, jatkossa tulorahoituksen tasapaino saattaa olla uhattuna.
"Talouden käänne heijastuu uhkakuvina tulevien vuosien yhteisöverotuloihin", Jyväskylän kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Ari Hirvensalo sanoo.