Haaparanta Haaparannan kaupunginjohtaja Bengt Westman toteaa rauhalliseen tapaansa peräpohjalaistyylisen omakotitalonsa keittiössä, että onhan niitä matkan varrella vihamiehiäkin tullut. Rajayhteistyön ajaminen kun ei kaikkia miellytä.
"Nyt kuulemma kerätään rahaa, että pääsisin muuttamaan ihailemaani Suomeen", Westman sanoo ja puistelee päätään.
Haaparannan ja Tornion maailmanmainettakin niittänyt Rajalla-hanke on viime keväästä asti kuplinut Haaparannan kunnallispolitiikassa. Hankkeeseen viimeisen päälle sitoutuneena keulahahmona Westman on ottanut vastaan kovimmat ryöpyt ja ikävimmät iskut vyön alle.
"Tällaisessa sateessa on vaarana parkkiintuminen. Ja jos tarpeeksi parkkiintunut, et ota enää vastaan edes aiheellista arvostelua", hän sanoo, mutta huomauttaa, että niin pitkällä ei sentään vielä olla. Herkkyys on tallella. Westman myöntää, että virheitä on tehty esimerkiksi asian tiedottamisessa..
Kaupunginjohtajan saama palaute toki ole jäänyt haukkuihin. Niitäkin enemmän on tullut rohkaisevia viestejä, joissa Westmania on kehotettu jatkamaan yhteistyön kehittämistä. Kannatuksesta kertoo myös se, että Haaparannan sosialidemokraattien ykkösnimi keräsi kunnallisvaaleissa ylivoimaiset 331 ääntä eli enemmän kuin kristilliset ja kansanpuolue yhteensä. Seuraavaksi paras ehdokas jäi runsaaseen 150 ääneen. Westmanin äänisato myös kasvoi reippaasti viime vaaleista.
Henkisiä kynnyksiä
Monet ovat jo ehtineet myös katua kielteistä kantaansa kansanäänestyksessä tai jäämistään vaalipäivänä nukkuvien rintamaan. Niukka enemmistö haaparantalaisista äänesti ei Rajalla-hankkeen jatkolle. Tuloksesta tekee hivenen kiistanalaisen se, että vain puolet vaivautui uurnille.
"Kansanäänestyksen tulos kuitenkin paljastaa sen, että monille on vieläkin olemassa henkinen raja, jota ei tohdita ylittää. Hämmästyttävää kyllä sekä Haaparannalla että Torniossa on niitä, jotka pitävät naapureita muukalaisina."
Näistä asenteista kumpuaa myös Haaparannalla yhä sitkaasti elävä suomalaistumisen pelko. Westmanille se on jatkuva hämmästelyn aihe.
"Suomalaistuminen ei ole mikään uusi ilmiö. Täällä on aina puhuttu suomea, vaikka välillä elettiinkin ruotsalaistamiskausi." Suomalaisuus lyö läpi esimerkiksi kunnan ja kylien nimissä.
Westman viittaa 1900-luvun alusta aina 1960-luvulle kestäneeseen ruotsalaistamisvaiheeseen Tornionjokilaaksossa. Siinä myllyssä jauhettiin monien ihmisten henkilökohtainen historia ja identiteetti pirstaleiksi.
Svansteinissa Suomen Turtolaa vastapäätä syntynyt Westman, 54, tietää mistä puhuu. Hänen äitinsä on Suomen Pellosta ja vaimo Leena Tornion Korpikylästä. Hän itse tottui jo pienenä poikana kulkemaan ja ystävystymään yli rajan. Mutta ruotsalaisuus on itsestäänselvyys, vaikka Tukholmassa jotkut ovatkin tulleet ihmettelemään hänen hyvää ruotsinkielen taitoaan.
Tietystä henkisestä vastatuulesta huolimatta Westman korostaa, että Tornionjokilaaksossa yhteistyön edellytykset ovat paremmat kuin monilla muilla alueilla.
"Täällä on helpompi omaksua vieras kulttuuri, sillä olemme tottuneet eri kieliin ja tapoihin. Nehän tulevat vastaan joka päivä. Yleensä ruotsalaisilla on voimakas tunne siitä, että ruotsalainen tapa on se paras. Mutta täällä olen oppinut sen, että yhtä ainoaa tietä ei ole, vaan teitä on monia."
Yhteistyön rakentaja
Yhteistyölle ei kuitenkaan tunnu löytyvän vaihtoehtoa, sillä Haaparanta ja myös Tornio ovat Westmanin mukaan liian pieniä menestyäkseen yksinään. Kunnallispolitiikkaan mutkaisen polun sijasta suoraa tietä vuonna 1985 tullut Westman pääsi mukaan etulinjaan ja yhteistyön kehittämiseen heti tuoreeltaan.
Tätä ennen yhteistyötä tehtiin sattumanvaraisesti. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin kuntien yhteistyöelin Provincia Bothniensis ja hedelmiä alkoi tipahdella tasaiseen tahtiin.
Vuodesta 1996 asti valmisteltu Tornion ja Haaparannan yhteinen kaupunkikeskus, Rajalla-hanke, on ollut viime vuosien kumppanusten lippulaiva, jonka neuvoa-antava kansanäänestys heitti ainakin joksikin aikaa tuntemattomille vesille.
"Yhteistyön rakentaminen on ollut minulle mahtava matka, joka on opettanut paljon ja laajentanut omaa ajatusmaailmaani. En missään nimessä haluaisi olla ilman tätä kokemusta."
Westmanin tuntevat kehuvat miehen asioihin paneutumista. Kansankiihottajaksi Westmanista ei ole, mutta asiaperusteilla häntä on paha mennä ohittamaan.
Mies myöntää, että työ on vienyt hänet täysin mukanaan. Niin on käynyt myös muissa töissä, joissa rakennusinsinöörin ja opettajan koulutuksen hankkinut Westman on toiminut. "Minulla on ollut onni saada tehdä töitä, jotka olen kokenut tärkeiksi."
Nyt Westmanin päällimmäisin intohimon kohde on Rajalla-hanke, jonka jatkumisesta hän ei vielä tässä vaiheessa uskalla mennä takuuseen.
"En ole lainkaan vakuuttunut siitä, miten tässä tulee käymään. Mutta jos hanke haudataan, haudataan myös ainutlaatuinen mahdollisuus, joka antaisi yhteistyön ja rauhan mallia muullekin maailmalle."
Bengt Westman pitää kiinni aikaisemmin ilmoittamastaan kannasta, ettei pyri uudelleen kaupunginjohtajaksi, jos valtuusto marraskuussa pysäyttää projektin etenemisen. Hän ei halua johtaa saattohoidossa olevaa kaupunkia.
Haaparannan valtuusto valitsee joulukuussa kunnanneuvoksen eli kaupunginjohtajan uudeksi vaalikaudeksi. Westman on johtanut Haaparantaa yhdeksän vuotta ja hänellä on kova kannatus myös jatkopestille..
"Politiikasta en kaikesta huolimatta tule luopumaan. Olen henkilökohtaisesti saanut mandaatin ajaa yhteistyön tiellä", Haaparannan ääniharava sanoo.