Ihmisen into kuunnella musiikkia on tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan periytyvää. Jo aiemmin on havaittu, että esimerkiksi sävelkuurous ja absoluuttinen nuottikorva kulkevat suvussa.
Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että nisäkkäiden sosiaalisen käyttäytymisen säätelyyn osallistuva geeni liittyy myös musiikin kuuntelemiseen. Aiemmin geenin on havaittu liittyvän musikaalisuuteen. Se on yhdistetty myös ihmisen sosiaaliseen kommunikaatioon, sitoutumiseen ja kiintymiseen. Linnuilla vastaava hormonireseptori vaikuttaa laulamiseen ja liskoilla sekä kaloilla kosintamenoihin.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuuntelevat musiikkia aktiivisesti keskimäärin 4,6 tuntia ja passiivisesti 7,3 tuntia viikossa.
Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian yhteisen tutkimus on julkaistu Journal of Human Genetics -lehdessä. Tutkimusta johtaa professori Irma Järvelä Helsingin yliopistosta.