Intiöön rakennetaan uusi 90-paikkainen hoivakoti ensi ja seuraavan vuoden aikana. Hoivakoti maksaa irtaimistoineen yli 8,1 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä rakennetaan myös Kenttätien palvelukeskuksen tarpeisiin pieni väestönsuoja. Hoivakoti valmistuu joulukuussa 2004.
Intiön hoivakoti korvaa kokonaan Kontinkankaan sairaalan, sillä vanhaan osaan jäi vielä 70 hoivapaikkaa, kun Oulun kaupunginsairaala muutti uusiin tiloihin syyskuun alussa. Kontinkankaan sairaala aiotaan muuttaa kokonaisuudessaan liike- ja toimistorakennukseksi, jolloin "vanhan läänin" sairaalahistoria umpeutuu.
Kaupunginhallitus esittää Intiön hoivakodin hankesuunnitelmaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Hoivakoti on tarkoitettu vanhuksille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista jatkuvaa laitoshoitoa ja kahden hoitajan päivittäistä apua toiminnoissaan.
Hoivakodin tilat jaetaan kolmeen osaan. Tilasuunnittelussa otetaan myös huomioon hoivakodin ulkopuoliset. lähialueen vanhukset, joille hoivakodissa voidaan tarjota esimerkiksi ateriapalveluja. Osastoille voidaan ottaa myös päiväasiakkaita.
Hoivakotiin suunnitellaan Intiön alueen kotihoidon henkilöstölle toimisto-, vastaanotto- ja taukotilat. Hoivakotiin tulee myös läheisen Kenttätien palvelukeskuksen puuttuvat väestönsuojatilat, jotka rakennusvalvonta on edellyttänyt suunniteltavaksi. Väestönsuojalle tarvitaan 46 neliömetriä, kun koko hoivakeskuksen ala on yli 3 000 hyötyneliömetriä.
Intiön hoivakoti tehdään osaksi toimivaa palvelurakennetta ja vanhustenhuollon hoitoketjua. Vanhukset asuvat hoivakodissa kolmessa kerroksessa, kun kuhunkin kerrokseen tulee 30 hoivapaikkaa. Kerrokset jaetaan kahteen 15 asukkaan soluun, joissa on omat yhteiset oleskelutilat ja keittiöt. Solujen keskelle tulee osastojen yhteistiloja.
Suunnittelun lähtökohdaksi otetaan asiakasläheisyys ja kodinomaisuus. Tilat suunnitellaan riittävän väljiksi apuvälineiden kanssa liikkuville.
Nykyiseen verrattuna Intiön hoivakodin toiminnan pyörittämiseen tarvitaan 18 uutta vakanssia. Tarkoitus on vahvistaa muun muassa yövuoroja siten, että hoivakodista löytyy päivystävä sairaanhoitaja.
Uusi asemakaava kasarmille ja rantaan
Kaupunginvaltuuston käsittelyyn lähti ensi maanantaiksi Intiön kasarmialueen ja Oulujoen etelärannan eli Kasarminrannan uusi asemakaava. Kaava-alue rajoittuu pohjoisessa jokeen, idässä Pohjantiehen, etelässä Intiönkankaaseen ja lännessä rautatiehen.
Kaupunginhallituksessa Taina Pitkänen-Koli (vihr.) ja Anneli Kiiskinen (vas.) esittivät kaavaluonnoksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi kasarminrannan osalta. Pitkänen-Kolin ja Kiiskisen mielestä alueen kevyen liikenteen väylä on suunniteltu liian kaitaiseksi. Palautusesitys kuitenkin hävisi äänin 10-2 ja kaava eteni kokonaisuutena päätettäväksi.
Alueen rakentaminen käynnistyy jo tämän vuoden puolella. Kokonaisuudessa kasarmialue on suuruudeltaan 45 hehtaaria. Kasarminrannan myötä Oulu saa Pohjantielle uuden julkisivun pohjoisesta lähestyttäessä.
Kasarmialue on osin suojelukohde, sillä alueella sijaitsevat vanhat puu- ja kivikasarmit. 1800-luvulla rakennettuja puukasarmeja peruskorjataan ja entistetään Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen tiloiksi.
Kooltaan Kasarmialue ja Kasarminranta vastaan noin 30 keskikaupungin korttelia. Uusia asuntoja alueelle rakennetaan noin 800, joissa on kerrosalaa noin 65 000 neliömetriä.
Oulujoen etelärannalle tulee kuusi uudisrakennusta, joiden tieltä puretaan entinen kirjapaino ja leipomo. Uudisrakennukset nousevat kolmesta kerroksesta kuuteen joelta lähtien Kasarmintielle.
Kasarminrantaan varataan myös puistoalue, johon tulee venepaikkoja. Entinen Oulun Osuuskaupan keskusvarasto, nykyinen Coronaria Oy:n toimitalo sijoittuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella. Vanhat hirsirakennukset säilyvät. Vanhaa toimitaloa on mahdollisuus laajentaa kolmikerroksisella lasiosalla.
Intiönkankaan vanhan asuinalueen kaavamuutoksessa annetaan lupa porrashuoneiden laajentamiseen, jotta taloihin voidaan rakentaa hissit. Samoin ullakot on mahdollista ottaa asumiseen. Kerrostalojen pihoihin voidaan rakentaa myös talousrakennukset.
Intiön rakentamista ohjaa erityinen seurantaryhmä.
