Sanomalehti pysyy keskeisenä tiedonlähteenä ainakin maailmantalouden tulevissa kärkimaissa. Huoli lehtien asemasta internetin ja muun sähköisen tiedonvälityksen määrän kasvaessa on turha ainakin Intiassa, jossa luotettavaa tietoa ei juuri muilla välineillä tulla välittämään.
Näin uskoo Intian toiseksi suurimman englanninkielisen sanomalehden The Hindun Delhin toimituksen päätoimittaja Harish Khare. Televisio ja radio eivät kykene asioiden taustoittamiseen. Intiassa se rooli puuttuu etenkin radiolta.
Poliittisten uutisten välittäminen on jopa kiellettyä paikallisilta radiokanavilta, jotka tuottavat vain viihteellistä mainosten lomittamaa materiaalia.
-- En ole varma pitäisikö niillä sellaista oikeutta ollakaan, Khare sanoo.
Intiassa äänestää valtava, suurelta osin lukutaidoton ja "taikauskoon" taipuvainen väestö.
Radio olisi tehokas väline levittämään mitä tahansa poliittista propagandaa ja kiihotusta.
The Hindu ei nimestään huolimatta ole uskonnollinen lehti, vaan ulkomaillakin arvostettu laatulehti.
Se lienee myös ainoa, joka raportoi suhteellisen laajasti presidentti Tarja Halosen Intian vierailusta ja Suomen taloudesta.
Big Brother aiheutti miltei kansannousun
Demokraattisessa maassa ei tiedotusvälineitä sensuroida. Intiassakin vältellään kuitenkin vaarallisia aiheita.
The Hindun välttelemät aiheet ovat Kharun mukaan samantyyppisiä kuin eurooppalaisessakin lehdistössä. Tietyt häveliäisyyskriteerit koskevat ihmisten yksityiselämää ja mm. uskonnollisia kysymyksiä, eikä kriisejäkään haluta lietsoa. Laatulehteen eivät myöskään kuulu rikoksilla ja skandaaleilla mässäily.
Kuumin viime aikojen uutinen Intiassa on silti ollut Britanniassa Big Brother -ohjelman intialaiseen filmitähteen kohdistunut rasismi. Koska lehti on suunnattu valistuneelle lukijakunnalle, sen levikki on "vain" miljoona.
Kharen mukaan lehden linja on liberaali, ehkä "muutaman piirun verran vasemmalla".
Lehti muistuttaa monella tavalla Suomen johtavaa sanomalehteä. Sillä on mm. oma toimittajakoulutus. Ja ainakin omistuspohja on hyvin samankaltainen.
Rajankäyntiä muiden suurvaltojen kanssa
Intian talous kasvaa huimaa vauhtia. Maa uskoo muutama kymmenen vuoden kuluttua olevansa kolmanneksi suurin talousmahti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Intia hakee asemaansa muiden suurvaltojen joukossa myös poliittisesti. Jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa on ollut tavoitteena pitkään. Suomi on tukenut sitä.
Kharen mukaan kiinteä suhde Neuvostoliittoon on hävinnyt Venäjän muutosten myötä. Kiinan kanssa Intia kilpailee monilla eri alueilla. Euroopan unioniin ei ole olemassa yksiselitteistä kantaa, sillä kukin maa noudattaa Intian näkökulmasta omaa politiikkaansa. -- EU:n jäsenmaissa on "good guys and bad guys", tapauksesta riippuen.
Myös suhde Yhdysvaltoihin on kaksijakoinen. Poliittisesti Yhdysvallat koetaan ongelmana paitsi kauppapolitiikassa -- kuten WTO-neuvotteluissa -- myös politiikassa laajemminkin. Se on jarruna mm. Intian aktiiviselle YK-politiikalle.
Intian politiikan pragmaattisuus näkyy silti siinä, että Yhdysvallat ja Intia solmivat hiljattain oman ydinvoimasopimuksen. EU on arvostellut sitä kansainvälisen ydinsulkusopimuksen vastaisena.
Kharen mukaan sopimus tarjoaa Intialle lähinnä vain mahdollisuuden kehittää rauhanomaista energiantuotantoa. Sen mittaluokka on myös hyvin pieni maassa, joka on etenkin siviiliydinvoiman suurvalta. Biotekniikan huippuosaamisesta huolimatta kolmasosa Intian energiantuotannosta perustuu silti perinteiseen lehmänlannan polttamiseen.